Sairaanhoitopiirien johdossa on yhä miesvalta

Suomen erikoissairaanhoito on lähes täysin miesten johtamaa. Kahdenkymmenen sairaanhoitopiirin johtajista vain yksi on nainen: Länsi-Pohjan piiriä on johtanut vuodesta 2005 lähtien Riitta Luosujärvi.

Outi Toivanen-Visti

Listautumismallista neuvotellaan vielä

Listautumismallin edessä on vielä monia mutkia, kertoo Vantaan luottamusmies, terveyskeskuslääkäri Jarmo Anttila. Näyttää siltä, että Länsi-Vantaan terveysasemille lokakuun alkuun suunniteltu listautumismallin käyttöönotto viivästyy. Alun perinkin ehtona oli se, että lääkärien palkkauksesta saadaan aikaan sopimus.

Ulla Toikkanen

Kysy potilaalta: Käykö tämä teille?

Suomalaiset lääkärit kysyvät liian harvoin potilailta, ovatko nämä tyytyväisiä hoitosuunnitelmaansa. Lääkärin pitäisi potilaslain hengessä kysyä potilaan näkemystä periaatteessa aina, oli kyseessä lääkehoito tai tutkimus.

Miia Soininen

Liikunta ja sydämen rytmihäiriöt

 Säännöllisellä liikunnalla on monia myönteisiä sydänvaikutuksia, mutta rasittavaan liikuntasuoritukseen saattaa liittyä myös riskejä. Suuren fyysisen kuormituksen aikana voi tapahtua jopa äkillinen sydämenpysähdys.

Jari Laukkanen, Miika Hernelahti, Heikki Huikuri

Akuutti polio on mahdollinen myös Suomessa

 Poliovirus voi kulkeutua matkustelevien ihmisten mukana mihin tahansa maapallon kolkkaan, myös Suomeen.

Merja Roivainen, Tapani Hovi

Pitkäaikaissairaan omahoidon opastus

 Yleisen terveydentilan paranemisesta huolimatta monet terveysriskit uhkaavat edelleen väestön hyvinvointia ja tulevat yhteiskunnalle kalliiksi.

Pirkko Routasalo, Marja Airaksinen, Taina Mäntyranta, Kaisu Pitkälä

Telepsykiatria terapeuttisten työtaitojen opettamisessa

 Kognitiivinen psykoterapia sisältyy monien psykiatristen häiriöiden Käypä hoito -suositukseen, mutta sen saatavuus on suhteellisen rajallista.

Mikko Kinnunen, Jan-Henry Stenberg, Kalevi Landen, Tuija Heloaho, Marja Lenkkeri, Evgueni Tchoukhine, Risto Vataja, Grigori Joffe

Pikkukeskosten hoito kannattaa

Vastasyntyneiden tehohoidon kehittyminen on johtanut yhä pienempien keskosten selviämiseen. Suomessa yksi sadasta lapsesta syntyy hyvin ennenaikaisesti, eli ennen 32 raskausviikon ikää tai alle 1 501 gramman painoisena. Nämä pikkukeskoset tarvitsevat pitkään runsaasti resursseja vaativaa tehohoitoa.

Emmi Korvenranta

Autovasta-ainemääritykset keliakian diagnostiikassa

Keliakian klassiset oireet ripuli, imeytymishäiriöt ja laihtuminen ovat nykyisin harvinaisempia kuin aiemmin ja usein oireet ovat lieviä tai puuttuvat kokonaan. Taudin diagnoosikriteerinä on vehnän, ohran tai rukiin valkuaisaineen, gluteenin, aiheuttama ohutsuolen limakalvovaurio, joka korjaantuu gluteenittomalla ruokavaliolla. Aiemman tutkimustiedon mukaan nykyisten kriteerien perusteella ei kaikkia keliakiapotilaita tunnisteta. Apuna keliakian diagnostiikassa käytetään seerumin transglutaminaasi-2-autovasta-aineiden tunnistamiseen perustuvia testejä. Nämä vasta-aineet muodostuvat ohutsuolen limakalvolla, ja siinä niitä on alustavien tutkimusten mukaan todettavissa keliakiapotilailla, vaikka seerumissa ei vasta-aineita olisikaan mitattavissa.

Outi Koskinen

Entsyymit elimistön happitasapainon säätelyssä

Hypoksiaa esiintyy useissa tavallisissa sairauksissa, kuten sydän- ja aivoinfarktissa ja anemiassa. Sen havaitsemiseksi ja happitasapainon palauttamiseksi on elimistössä kehittynyt säätelyjärjestelmä, jossa avainasemassa on hypoksiasta indusoituva tekijä HIF. Kun happea on saatavilla riittävästi HIF-hydroksylaasit (HIF-P4Ht 1-3, FIH) katalysoivat reaktioita, joiden seurauksena HIF hajoaa tai sen toiminta estyy. Hypoksia hidastaa näiden entsyymien toimintaa, ja tällöin HIF pelastuu hajotukselta ja lisää happitasapainon palautumista edistävien geenien, kuten erytropoietiinin luentaa. Happitasapainon säätelyyn osallistuvien entsyymien toiminnan estoa pidetään lupaavana strategiana useiden hapenpuutteeseen liittyvien sairauksien hoidossa.

Jaana Hyvärinen