Rasvakudoksen tulehdus ja rasvamaksa liittyvät toisiinsa

Rasvakudos on paitsi energiavarasto, myös aktiivinen, välittäjäaineita tuottava kudos. Lihavilla henkilöillä insuliinin normaalit vaikutukset ovat heikentyneet, ja lisäksi rasvakudoksessa on usein tulehdusmuutoksia ja maksa on rasvoittunut ilman alkoholin liikakäyttöä (non-alcoholic fatty liver disease, NAFLD). Ne lihavat henkilöt, joille kehittyy rasvamaksa, ovat erityisen alttiita sairastumaan tyypin 2 diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin. On epäselvää, miksi insuliiniresistenssi ja rasvamaksa kehittyvät joillekin, mutta eivät kaikille lihaville henkilöille.

Janne Makkonen

Päiväkirurgia Suomessa

Suomessa noin puolet kiireettömistä leikkauksista suoritetaan päiväkirurgisesti. Päiväkirurgian suosiota lisäävät säästöt terveydenhuollon kustannuksissa, toiminnan tehokkuus sekä potilaiden ja henkilökunnan myönteisyys. Leikkauksenjälkeinen kipu on yleisin syy suunnittelemattomaan sairaalahoitoon leikkauksen jälkeen ja toipumisen hidastumiseen. Väestön vanhenemisen myötä iäkkäiden potilaiden kirurgisten toimenpiteiden tarve lisääntyy. Aikaisempien tutkimusten perusteella korkea ikä ei vaikuta olevan este päiväkirurgialle, mutta aiheesta on vähän tutkittua tietoa. Suomessa ei ole aiemmin tehty laaja-alaista selvitystä päiväkirurgisen toiminnan laadusta.

Kristiina Mattila

Reisilihasten hyvä kunto parantaa toimintakykyä polven nivelrikossa

Nivelrikkopotilaiden toimintakyvystä ja kävelyn biomekaniikasta on tehty kansainvälisestikin arvioiden vain vähän hyvin kontrolloituja tutkimuksia. Suomessa kävelyn biomekaaniseen analyysiin tarvittavia tutkimuslaboratoriota on ainoastaan muutamia ja osin sen vuoksi kliinisen biomekaniikan alaan kuuluvaa kävelytutkimusta tehdään vähän. Kävelyn liikeanalyysiin kuuluu erilaisten biosignaalien mittaaminen samanaikaisesti, jolloin saadaan monipuolisesti tietoa suoritukseen vaikuttavista tekijöistä. Usein tarkka kävelyanalyysi vaatii kalliit laitteet ja on sidottu tiettyyn tilaan. Tämän vuoksi olisi tärkeää kehitellä yksinkertaisempia, mutta luotettavia kävelyanalyysimenetelmiä.

Tuomas Liikavainio

Lonkkamurtuma kolminkertaistaa vanhuksen kuolemanriskin

Väitöstutkimuksessa analysoitiin Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella vuosina 1999-2000 leikkauksella hoidetut 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien potilaiden lonkkamurtumat. Potilaita oli yhteensä 461, heistä naisia oli 348 ja miehiä 113.

Jorma Panula

Yksilöllinen näkökenttätutkimus auttaa glaukooman seurantaa

Glaukooman etenemisen toteamisessa keskeisessä roolissa ovat toistetut näkökenttätutkimukset. Väitöskirjatyössä verrattiin perinteisen, yleisesti käytössä olevan näkökenttätutkimuksen ja yksilöllisesti silmänpohjalöydösten perusteella suunnitellun näkökenttätutkimuksen kykyä havaita glaukoomavaurion eteneminen. Yksilöllisen näkökenttätutkimuksen laatimista varten rakennettiin matemaattinen malli silmänpohjan hermosäiekerroksesta sekä näkökentän kolmiulotteisesta rakenteesta. Tutkimuksissa todettiin, että seuranta-aikana (keskimäärin 2,5 vuotta) seitsemän yhdestätoista (64 %) yksilöllisellä tutkimuksella havaitusta glaukoomavaurion etenemisestä olisi jäänyt havaitsematta perinteistä menetelmää käyttäen.

Jukka Nevalainen

Valtimonkovettumistautia sairastava tarvitsee laajaa kuntoutusta

Alaraajojen valtimonkovettumistautia sairastavilla on katkokävely-, leposärky- tai alaraajan pitkäaikaisen infektion lisäksi usein paljon masennukseen liittyviä oireita. Alaraajojen valtimonkovettumistautia sairastavien potilaiden fyysinen toimintakyky ja elämänlaatu heikentyvät taudin edetessä. Toisaalta oireetontakin valtimonkovettumistautia sairastavat kuolevat sydän- ja verisuoniperäisiin tauteihin muita useammin. Vuosittain 2 600-5 300 suomalaiselle kehittyy hankalin aste alaraajojen valtimonkovettumistautia, ns. raajan kriittinen hapenpuute; noin 30 %:lla kriittistä hapenpuutetta sairastavasta on diabetes. Jos raajaa ei ole tuossa vaiheessa pystytty pelastamaan verisuonten pallolaajennuksella tai leikkauksella, raaja amputoidaan.

Leena Remes

Kainuun lasten lääkäri

Jos jonkun, niin Anneli Süvarin näpeissä on tieto Ylä-Kainuun lasten terveydestä. Lääkäripulan vaivaamalla alueella jatkuvuuteen ei ole totuttu. Mikä oli resepti, jolla tämä lääkäri saatiin? - Kaunis luonto, tunnustaa Viron Viljandista Suomeen muuttanut Süvari.

Anne Seppänen

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä

- Siltahoidolla tarkoitetaan toimenpiteiden yhteydessä varfariinin tilalla käytettävää pre- ja postoperatiivista hepariinihoitoa.

Elina Armstrong, Tomi Niemi, Riitta Lassila

Ikäraja lasten influenssarokotuksille Australiassa

Australian terveysviranomaiset lopettivat sikainfluenssaa ja kahta muuta influenssatyyppiä vastaan kehitetyn kausi-influenssarokotteen antamisen terveille alle 5-vuotiaille. Rokotteeseen näyttää liittyvän noin 9 kertaa enemmän kuumekouristuksia (9/1000) kuin oli odotettavaa (1/1000). Kuumekouristukset liittyivät lähinnä kahteen rokotevalmisteeseen (Fluvax ja Fluvax Junior, CLS), mutta luotettava vertailu ei ollut mahdollista, koska muiden rokotteiden käyttö oli vähäistä. Sairaille alle 5-vuotiaille, joille influenssa on huomattava riski, rokote voidaan antaa, jos riskit ja hyödyt pohditaan yhdessä lääkärin ja vanhempien kesken.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

EMA kuluttaja-asiamiehen hampaissa

EU:n kuluttaja-asiamies P. Nikiforos Diamandouroksen mukaan Euroopan lääkelaitos (EMA) Lontoossa tulkitsee turhan tiukasti myyntilupahakemuksiin liittyviä salassapitosäännöksiä. Nordic Cochrane Centre halusi vuonna 2007 arvioida kahdesta laihdutuslääkkeestä, rimonabantista (Acomplia, Sanofi-Aventis) ja orlistaatista (Xenical, GlaxoSmithKline), esitetyt kliiniset lääketutkimukset. EMA kieltäytyi luovuttamasta dokumentteja, koska lääkeyrityksien kaupallisia intressejä tuli suojella. Kuluttaja-asiamies on käynyt läpi nämä dokumentit eikä ole löytänyt lääkevalmisteiden koostumukseen tai muihin seikkoihin liittyviä salassa pidettäviä tietoja. Hän pitää EMA:n menettelyä huonona hallintona ja kehottaa luovuttamaan dokumentit tutkijoille. Rimonabantti vedettiin pois käytöstä haittavaikutuksien vuonna 2009 ja orlistaatin valmisteyhteenvetoa on täydennetty haittavaikutustiedoilla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä