Masennuslääkkeiden toksisuus vaihtelee

Masennukseen liittyy itsemurhariskin huomattava lisääntyminen, joten lääkkeen valinnassa on syytä ottaa tehokkuuden ohella huomioon myös sen toksisuus. Englantilainen tutkimus vahvisti aiempia havaintoja, joiden mukaan masennuslääkkeiden toksisuus vaihtelee.

Raimo K. R. Salokangas

Sappitiesyövän lääkehoidolla vähän lisää elinaikaa

Sisplatiinin ja gemsitabiinin yhdistelmä lisää sappitiesyöpään sairastuneen potilaan elinaikaa noin 3 kuukautta verrattuna pelkkään gemsitabiinihoitoon. Sisplatiinin ja gemsitabiinin yhdistelmää suositellaan nyt sappitiesyövän ensisijaiseksi palliatiiviseksi lääkehoidoksi.

Sirkku Jyrkkiö

Diabeetikon hypertonia hoituu kevyemminkin?

Tiukka verenpaineen kontrolli aikuistyypin diabeetikoilla ei vähennä sydän- ja verisuoniperäisiä päätetapahtumia, todetaan ACCORD-tutkimuksessa.

Marko Vesanen

Skitsofrenian ennuste Suomessa

- Suomalaisten tutkimusten mukaan skitsofrenian ennuste on heterogeeninen. Noin kolmasosa skitsofreniaa sairastavista henkilöistä on oireettomia. Suurin osa tarvitsee toistuvasti sairaalahoitoa. Jopa 80-94 % on työkyvyttömyyseläkkeellä.

Erika Jääskeläinen, Mia Karhu, Antti Alaräisänen, Matti Isohanni, Jouko Miettunen

Lasten ja nuorten päänsärky - monitahoinen haaste

- Päänsärkyä voi esiintyä harvinaisena jo imeväisiässä.

Matti Sillanpää

Diabeetikon käsi- ja nivelmuutokset

- Käsi- ja nivelmuutokset ovat yleisiä diabeetikoilla.

Perttu Arkkila, Jorma Viikari, Ilkka Kantola

Käypä hoito -suositusten toteutuminen Keski-Suomen muistipotilaiden hoitoketjussa

Alzheimerin taudin diagnostiikkaan ja lääkehoitoon annettiin Käypä hoito -suositus v. 2006. Suosituksen pohjalta päivitettiin keskisuomalaiset muistipotilaan tutkimuksen ja hoidon ohjeet v. 2007. Paikallisena yhteistyöprojektina selvitettiin, kuinka alueellinen hoitoketjusuositus toimi käytännössä v. 2008. Tutkijoita kiinnosti erityisesti muistioireiden tunnistus ja diagnostiikkakäynti muistipoliklinikassa.

Pertti Karppi, Terhi Rahkonen, Aimo Rissanen, Sointu Puuronen, Katariina Kalliopohja, Jaana Suhonen

Lääkkeiden käyttö vanhainkodeissa

Väitöstutkimus on poikkileikkaus helsinkiläisten vanhainkotien yli 64-vuotiaiden pitkäaikaisasukkaiden lääkehoidosta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tarkastelussa oli psyykemlääkkeiden, ummetuslääkkeiden, D-vitamiinin ja kalsiumin sekä vanhusten hoidossa erityisesti vältettävien lääkkeiden käyttö. Lisäksi selvitettiin lääkkeiden yhteisvaikutusten yleisyyttä.

Helka Hosia-Randell

Olkahermopunosvaurion leikkaushoidon pitkäaikaistulokset

Lapsen olkahermopunos voi vaurioitua synnytyksen yhteydessä, jos hermorakenteisiin kohdistuu liiallinen venytys lapsen hartioiden ja äidin synnytyskanavan epäsuhteen seurauksena. Olkahermopunoksen syntymävauriota kutsutaan usein Erbin pareesiksi, osin virheellisesti, sillä Erbin pareesissa on kyse olkahermopunoksen yläosan vauriosta eikä laajemmasta C5-C7 juurten tai ns. totaalivauriosta (C5-C8/Th1). Vaurio voidaan lisäksi luokitella yksittäisen hermon lievästä venyttymästä aina sen irtirepeytymiseen selkäytimestä. Vaikeammat hermon repeytymät aiheuttavat pysyviä muutoksia hartian ja yläraajan lihasten toimintaan ja raajan tuntoon. Lihastoiminnan epätasapaino johtaa nivelten liikerajoituksiin ja virheasentoihin. Joillakin potilailla esiintyy myös kipuja yläraajassa.

Mikko Kirjavainen

Haimatulehdus ja hyytymisjärjestelmä

Suurin osa akuuteista haimatulehduksista on lieviä, mutta noin 20-30 % tapauksista on vaikeita ja näistä potilaista joka toiselle kehittyy elinvaurio. Vaikean akuutin haimatulehduksen patofysiologia muistuttaa muita tiloja, joihin liittyy elinvaurio, kuten sepsis tai monivamma. Näissä tiloissa systeeminen kontrolloimaton tulehdussolujen ja välittäjäaineiden aktivaatio tapahtuu samanaikaisesti hyytymisjärjestelmän ja komplementtijärjestelmän aktivoitumisen kanssa ja johtaa edelleen elinvaurioon. Akuutin haimatulehduksen nykyhoito perustuu pääasiassa oireenmukaiseen ja elinjärjestelmiä tukevaan hoitoon eikä mitään erityistä haimatulehduksen lääkehoitoa ole.

Outi Lindström