78107 osumaa

Itse annosteltu remifentaniili synnytyskivun hoidossa

Synnytyskivun hoidossa tehokkaina keinoina voidaan pitää ainoastaan selkäpistoa vaativia puudutuksia ja kohdunkaulan puudutusta. Tilanteissa, joissa näitä keinoja ei voida käyttää, ei ole ollut tehokasta ja sivuvaikutuksiltaan hyväksyttävää rutiinimenetelmää. Tämän väitöskirjan tutkimukset osoittavat, että 1990-luvulla käyttöön otettu erittäin lyhytvaikutteinen morfiinin kaltaisesti vaikuttava kipulääke remifentaniili on synnytyskipulääkkeeksi sopiva. Sitä voidaan antaa synnyttäjille kunkin synnyttäjän ominaisuuksiin ja kivunlievitystarpeeseen sopiva annos. Lyhytvaikutteisuuden takia kivunlievitystä voidaan jatkaa lähelle synnytyshetkeä ilman, että tarvitsee pelätä vastasyntyneeseen kohdistuvia vaikutuksia.

Petri Volmanen

Solukalvojen toiminta ja järjestäytyminen

Solu- ja molekyylibiologian tutkimuksessa on perinteisesti keskitytty tutkimaan solujen proteiineja, nukleiinihappoja ja sokereita. Elämän keskeisistä rakennuspalikoista solujen lipidit ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Eukaryoottisoluista on kuitenkin löydetty yli tuhat erilaista lipidiä ja kalvojen koostumus on tarkasti säädeltyä. Lipidien ominaisuuksista keskeisimpiä on niiden taipumus muodostaa vesiliuoksessa kaksoiskalvoja, joissa polaariset pääryhmät järjestyvät vettä kohti ja poolittomat rasvahappoketjut toisiaan vasten. Vasta viime aikoina on opittu, että solujen eri tiloja rajaavilla kalvoilla on muitakin tehtäviä. Kalvoilla tapahtuu suuri osa solun kemiallisista reaktioista ja solukalvot voivat toimia solun eri toimintojen säätelyssä esimerkiksi toisiolähetteinä. Rasva-aineenvaihdunnan häiriöt liittyvät moniin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, syöpään sekä useisiin psykiatrisiin sairauksiin.

Mikko Parry

FDA antoi suosituksen astman lääkehoidosta

Yhdysvaltojen FDA on julkaissut tuoreet suositukset astman lääkehoidosta. Perusteena on mm. SMART-tutkimuksen havainto, että pitkävaikutteista β2-agonistia käyttäneiden astmaatikkojen kuolleisuus oli suurempi kuin lumelääkettä saaneiden. Tutkimuksia on yhä käynnissä, mutta toistaiseksi pitkävaikutteisen β2-agonistin käyttö katsotaan vasta-aiheiseksi, ellei mukaan liitetä inhaloitavaa kortikosteroidia. Käyttö tulisi myös lopettaa, kun astman hoito on hallittavissa pelkällä kortikosteroidilla. Jos hoito onnistuu pienellä kortikosteroidiannoksella, pitkävaikutteista β2-agonistia ei ole syytä käyttää. Kun lapsipotilaille tarvitaan pitkävaikutteista β2-agonistia, sopivin on sen ja kortikosteroidin kiinteä yhdistelmävalmiste hoitomyöntyvyyden parantamiseksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Erytropoietiinivalmisteille tiukka riskinhallintaohjelma

Erytropoietiinia syöpäpotilaan anemian hoidoksi määräävien lääkärien tulee Yhdysvalloissa rekisteröityä ja käydä läpi erityinen perehdytysohjelma. Ellei näin tee, menettää oikeuden määrätä kyseisiä lääkkeitä. Lisäksi potilailta tulee hankkia kirjallinen vahvistus, että heille on selostettu lääkkeisiin liittyvät vaarat. Tuoreimmissa tutkimuksissa erytropoietiinivalmisteiden on todettu nopeuttavan tuumorien kasvua, lyhentävän elinaikaa ja lisäävän riskiä sairastua sydämen vajaatoimintaan, verisuonitukoksiin ja aivohalvaukseen (SLL 2009;64:1785). Riskienhallintaohjelma kohdistuu darbepoetiini alfa- (Aranesp, Amgen) ja epoetiini alfa- (Epogen, Amgen ja Procrit/Eprex Johnson&Johnson) valmisteisiin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Pernarutto tappaa heroinisteja

Parin viime kuukauden kuluessa Euroopassa on kuollut 11 laittoman heroiinin injektiokäyttäjää, kun aikaisemmin tunnetaan vain yksi tapaus vuodelta 2000 Norjasta. Ensimmäiset 21 pernaruttoon sairastunutta diagnosoitiin Skotlannissa, ja kaikkien Euroopan kuolemantapausten epäillään johtuvan samasta väärinkäyttöaineesta. Pernaruton uskotaan tarttuneen heroiiniin eläinperäisistä jätteistä Afganistanissa. Euroopan tartuntatautivirasto (Europan Centre for Disease Prevention and Control) kehottaa sairaaloita ja terveyskeskuksia valppauteen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkkeitä haittaseurantaan

FDA on listannut lääkkeitä, joiden käyttöön liittyneitä haittoja seurataan jatkossa tiiviisti. Näitä ovat aliskireeni (Rasilez) ja angioedeema, antipsykootit ja agranulosytoosi, bumetanidi-diureetti ja vaikeat ihoreaktiot kuten Stevens-Johnsonin oireyhtymä, deferasiroksi (Exjade) ja kuolemantapaukset, gabapentiini ja eosinofilia, imatinibi (Glivec) ja kuulohäiriöt sekä kuulonmenetys, natalitsumabi (Tysabri) ja herpesinfektiot sekä perikardiitti, oseltamiviiri (Tamiflu) ja hypotermia, rilutsoli (Rilutek) ja keuhkosyöpä sekä simvastatiini-diltiatseemiyhdistelmä ja myopatia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Rosiglitatsoni taas kohti myrskyä?

Rosiglitatsonin (Avandia, GlaxoSmithKline) sydänturvallisuudesta on keskusteltu jo kymmenen vuotta ja valmisteyhteenvetoon on liitetty yhä enemmän varoituksia. Euroopan ja Yhdysvaltojen diabetesjärjestöt kehottivat pari vuotta sitten lääkäreitä luopumaan rosiglitatsonin määräämisestä, ja ryhmä alan asiantuntijoita on esittänyt valmisteen vetämistä pois käytöstä. Yhdysvaltojen senaatin tuore raportti lääkkeestä sai FDA:n päällikön Margaret Hamburgin kutsumaan koolle heinäkuussa asiantuntijat arvioimaan tuoreimmat tutkimustulokset. Lääkkeen aikoinaan hyväksyneen FDA:n henkilöstön epäillään vähätelleen myöhempien turvallisuustutkimuksien tuloksia. GlaxoSmithKline arvostelee kovin sanoin senaatin raportin heikkouksia. Myös yrityksen sisällä väitetään esiintyneen mielipide-eroja lääkkeen turvallisuudesta aikana, jolloin käytiin ankaraa kilpailua markkinoista pioglitatsonin (Actos, Lilly) kanssa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat