Käsidesivarkaat HUS:n riesana

Influenssapandemia on vauhdittanut HUS:ssa käsidesien katoamista. HUS-Kiinteistöt Oy:n turvallisuuspäällikkö Seppo Ronkainen kertoo, että sairaaloissa on viime aikoina liikkunut noin kymmenen hengen porukka, joka anastaa vessoista ja auloista käsien desinfiointiainepakkauksia päihtymistarkoituksiin.

Essi Kähkönen

Mistä lisää kannustimia tutkijanuralle?

Suomen Akatemian tuore raportti tieteen tilasta ja tasosta osoittaa merkkejä kehityksen notkahtamisesta. Lääketieteen tutkimuksessa tasoa löytyy, mutta kliinisen tutkimuksen tila huolettaa.

Marianne Jansson

Oikeusviranomaiset päättämään tahdosta riippumattomasta hoidosta

Päätösvalta potilaan ottamisesta tahdosta riippumattomaan hoitoon tulisi myös Suomessa siirtää lääkäriltä oikeusviranomaisille. Euroopan unionin maissa suuntaus ja henki on ollut hoitopäätöksen siirtäminen lääkäriltä muille viranomaisille.

Jyrki Korkeila

Pitkälle edennyttä dementiaa sairastavista on uutta tutkimustietoa

Kollega Heikki Aho kyselee Pekka Lanton puolustajien perään (SLL 44/2009, s. 3741). Tunsimme tässä kyllä geriatreina piston sydämessämme. Jo mainitun lehtitietojen varassa olemisen lisäksi hiljaisuuden selitys voi olla se, että loppuvaiheen dementiasta ja sen komplikaatioista on ollut käytettävissä vain vähän tutkimustietoa. Mutta nyt on enemmän.

Timo Strandberg, Riitta Antikainen

Mistä Pekka Lanttoa lopulta ryöpytetään?

Lääkärilehdessä ja muissa tiedotusvälineissä on ilmestynyt varsin niukasti lääkäreiden mielipiteitä Pekka Lanton toiminnasta Joroisten terveyskeskuslääkärinä. Syynä saattaa olla koulutuksessa ammattikuntaan istutettu kriittisyys ja varovaisuus. Kun asiasta ei riittävästi tiedetä, ollaan mieluummin hiljaa. Hyvä näin, mutta julkinen sana ei ole tätä linjaa aina malttanut noudattaa. Sillä taholla nimittelyskaala on vaihdellut potilaan heitteillejättäjästä "murhaajalääkäriin". Mutta mitenkähän asia mahtaa olla?

Juha Karvonen

Ne heräävät, jotka ovat jo valveilla

Kirjoitin Pekka Lanton asiasta Lääkärilehdessä 44/2009 (s. 3741), ja vaikken maininnut mitään saattohoitoväestä, Terhokodin ylilääkäri Juha Hänninen reagoi (SLL 45/2009, s. 3823). Kivunhoidon vaikutuksesta terminaalisen elämän pituuteen näytimme olevan eri mieltä. Sekin lienee näennäistä ja riippuu siitä, mitä verrataan mihin. Kun Terhokodin väen tai muiden saattohoitoon paneutuneiden antamaa hoitoa verrataan siihen, että potilas kuolisi pahojen kipujen uuvuttamana, olen jyrkästi samaa mieltä.

Heikki Aho

Migreenipotilaan tutkimisessa tarvitaan myös silmälääkäriä

Miten sinä hoitaisit? -palstalla Lääkärilehdessä 44/2009 (s. 3778-80) julkaistuun pienen koululaisen pahoinvointia käsitelleeseen artikkeliin liittyen haluan tuoda esiin silmälääkärin näkökulman asiaan. Ikään katsomatta jokaisen migreenipotilaan tutkiminen pitäisi aloittaa hallitulla taittovirheen määrityksellä. Näin selvitetään pluslasien tarve akkommodaatiorasituksen keventämiseksi.

Kaisu Viikari

Pulssioksimetria rutiiniksi lasten hengitystieoireiden arviointiin

Pulssioksimetri paljastaa silmälle näkymättömänkin syanoosin helposti ja nopeasti. Laite antaa influenssapandemian koettelemissa päivystyksissä olennaista lisätietoa potilaan tilasta ja voi auttaa ratkaisevasti oikean hoitopaikan valinnassa. Pulssioksimetrit odottavat hyllyillämme - otetaan ne käyttöön!

Pekka Valmari, Raimo Jauhola

Erytropoietiinihoito jalostuu

Erytropoietiinihoidossa on nyt edetty kolmanteen sukupolveen. Tehdyn tutkimuksen mukaan uusin valmiste tepsii myös niillä potilailla, joille on muodostunut EPO-vasta-aineita.

Marko Vesanen

Natriumklodronaattia metastasoituneeseen eturauhassyöpään

Normaalihoitoon liitetty suun kautta otettava natriumklodronaatti pidentää metastasoitunutta prostatakarsinoomaa sairastavien potilaiden elämää. Sen sijaan sillä ei ole vaikutusta niitten potilaitten ennusteeseen, joilla tauti on paikallinen.

Ossi Lindell