Kättelykielto on hätävarjelun liioittelua Toukokuussa 2009 HUS:n sairaaloissa astui voimaan kättelykielto. Kiellon isä lienee professori Heikki Peltola. Sitä on perusteltu sillä, että sairaalabakteerit ja muut taudit leviävät kosketuksen välityksellä. Menettelyä on sitten noudatettu ja siitä on muodostunut HUS:n sairaaloissa vakiintunut tapa. Tapa leviää myös muun kansan keskuuteen, kuulemma lastentarhoissa naperotkaan eivät enää kättele. Kättelykielto saattaa jopa ulottua lopulta koko maahan. Ehkä tulevaisuudessa presidentti ei enää kättele vastaanotollaan vieraitaan. Jaakko Elo Lehti 43: Keskustelua 43/2009 Kommentteja
Terveydenhoito on jäänyt terveyskeskuksissa harrastukseksi Terveydenhoidon mahdollisuudet on unohdettu Suomessa. Monissa terveyskeskuksissa yhteiset terveydenhoidon käytännöt ovat jääneet henkilöstön vastuulle. Väestön terveyden edistäminen vaikuttaa terveyskeskuksissa pikemminkin harrastuksenomaiselta kuin suunnitelmallisesti johdetulta toiminnalta. Matti Rimpelä Lehti 43: Näkökulma 43/2009 Kommentteja
Mielenterveyssyistä johtuvat sairauslomat lisääntyneet mutta eläkkeet vähentyneet kunta-alalla Mielenterveyshäiriöistä johtuvien sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden kasvua on pidetty huolestuttavana. Tiedetään, että varsinkin pitkäkestoiset sairauspoissaolot johtavat usein varhaiseen eläkkeeseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten tilanne on kehittynyt kuntasektorilla. Marianna Virtanen, Mika Kivimäki, Jaana Pentti, Tuula Oksanen, ‡ Timo Klaukka, Jussi Vahtera Lehti 43: Alkuperäistutkimus 43/2009 Kommentteja
Depressio - patogeneesistä hoitoon - Masennusalttiuden taustalla on geneettisiä tekijöitä, varhaislapsuuden traumoja ja huonoa hoivaa, jotka heikentävät keskushermoston kykyä sietää stressiä. Heimo Viinamäki, Jukka Hintikka, Soili Lehto, Jorma J. Palvimo, Heli Koivumaa-Honkanen, Leo Niskanen Lehti 43: Katsausartikkeli 43/2009 Kommentteja
Mikä aikuisen verenkuvassa voi viitata pahanlaatuiseen veritautiin? - Yhden tai useamman solulinjan (valkosolut, punasolut, trombosyytit) poikkeavuus edellyttää aina valkosolujen erittelylaskentaa. Pirjo Koistinen Lehti 43: Katsausartikkeli 43/2009 Kommentteja
Terveydenhuollon keinoin vältettävissä oleva kuolleisuus Alueiden väliset erot kasvussa 1992-2003 Terveydenhuollon keinoin vältettävissä olevalla kuolleisuudella tarkoitetaan kuolemia, jotka voitaisiin välttää oikea-aikaisilla ja vaikuttavilla terveyspalveluilla. Tutkimuksessa kuvataan sairaanhoitopiirien välisiä eroja vältettävissä olevassa kuolleisuudessa 2000-luvun alussa. Kristiina Manderbacka, Sakari Karvonen, Martti Arffman, Ilmo Keskimäki Lehti 43: Terveydenhuolto 43/2009 Kommentteja
Lapsena sydänvian vuoksi leikatuilla normaali aikuiselämä Suomessa syntyy joka viikko kymmenen synnynnäisesti sydänvikaista lasta. Osa vioista on pelkkiä "kauneusvirheitä", osa taas johtaa nopeasti kuolemaan ilman hoitoa. Lähes kaikki sydänviat voidaan nykyään hoitaa kirurgisesti. Heta Nieminen Lehti 43: Väitös 43/2009 Kommentteja
Iäkkäidenkin sydänkirurgia kannattaa Aikuisten sydänkirurgia alkoi Suomessa 1950-luvun lopulla ja toiminta vakiintui 1960-luvulla. Sydänkirurgian, sydänanestesiologian, sydänsairauksien lääkehoidon ja sydänleikkauksen jälkeisen tehohoidon kehitys on mahdollistanut entistä iäkkäämpien potilaiden sydänleikkaukset hyväksyttävin tuloksin. Toisaalta sydänleikkauksella saavutettava objektiivinen elinaikahyöty on vanhimmissa potilasryhmissä saavuttanut kiistatta lakipisteensä. Näin ollen elinajan ennustetta parantavan vaikutuksen lisäksi huomio tulee entistä tarkemmin tulevaisuudessa kiinnittää sydänleikkauksen subjektiivista elämänlaatua parantavaan vaikutukseen. Janne Jokinen Lehti 43: Väitös 43/2009 Kommentteja
Mulibrey-nanismin kliininen kuva Mulibrey-nanismi (MUL) on suomalaiseen tautiperintöön kuuluva, peittyvästi periytyvä lyhytkasvuisuusoireyhtymä. Maailmanlaajuisesti tiedossa on noin 130 potilasta, heistä valtaosa on Suomesta. Tautiin liittyy sikiöaikana alkava kasvuhäiriö, restriktiivinen sydäntauti ja erityiset ulkonäön piirteet. Tautiin ei liity kehityksellistä vammaisuutta. MUL on seurausta kromosomissa 17q22-23 sijaitsevan TRIM37-geenin mutaatioista. TRIM37-proteiini on paikallistettu peroksisomeihin ja toimii E3-ubikutiiniligaasina. MUL:n patogeneesi on kuitenkin vielä avoin. Niklas Karlberg Lehti 43: Väitös 43/2009 Kommentteja
Poskionteloleikkauksen jälkeen tarvitaan hyvää kivunhoitoa Poskiontelotulehdus paranee yleensä itsestään tai lääkehoidolla. Osalla potilaista poskiontelotulehdus toistuu kuitenkin usein tai jopa muuttuu krooniseksi, jolloin lääkehoito ei välttämättä ole riittävä. Näille potilaille voidaan harkita poskionteloiden leikkaushoitoa. Poskionteloleikkaus tehdään nykyään yleensä nenän kautta tähystimen avulla, mikä on aiempaan ns. radikaalileikkaukseen verrattuna potilaalle kevyempi toimenpide. Tähystimen avulla tehtävä poskionteloleikkaus on todettu tehokkaaksi tavaksi vähentää usein toistuvan tai kroonisen poskiontelotulehduksen oireita, mutta tietoa sen jälkeen esiintyvästä kivusta tai toipumisvaiheen tehokkaasta kivunhoidosta on ollut vain vähän. Lisäksi tieteellinen näyttö leikkauksen jälkeisen jopa välttämättömänä pidetyn nenän jälkipuhdistuksen vaikutuksesta on riittämätöntä. Tatu Kemppainen Lehti 43: Väitös 43/2009 Kommentteja
Sairaalat puolustavat järjestöjä – leikkaukset riski myös terveydenhuollolle Terveydenhuolto Sairaalat puolustavat järjestöjä – leikkaukset riski myös terveydenhuollolle Jos järjestöjen toiminta sairaaloissa vähenisi, se voisi näkyä lääkäreiden mukaan myös hoitotuloksissa ja kustannuksissa. Avoin artikkeli
Vaihdevuosioireet ohjataan muualle – hyvinvointialueiden työterveys "kuulostaa muinaisjäänteeltä" Terveydenhuolto Vaihdevuosioireet ohjataan muualle – hyvinvointialueiden työterveys "kuulostaa muinaisjäänteeltä" Esimerkiksi hormonikorvaushoidot on monesti rajattu pois, mitä pääluottamusedustaja Päivi Slama pitää erityisen huolestuttavana. Avoin artikkeli
Enemmistö hyvinvointialueista hakee pisintä lisäaikaa alijäämille – katso kartta Terveydenhuolto Enemmistö hyvinvointialueista hakee pisintä lisäaikaa alijäämille – katso kartta Kolme uutta aluetta joutuu arviontimenettelyyn, Etelä-Karjalan Sally Leskisen mukaan ongelma on rahoitus. Avoin artikkeli
”En tiedä, jaksaisiko tätä työtä yksinään” Kliininen työ ”En tiedä, jaksaisiko tätä työtä yksinään” Uraa aloittelevalle Nella Edelmanille kollegalta kysyminen on elintärkeää – ylilääkäri Anne-Mari Kantanen pyrkii olemaan hyvä kollega arjen paineissa.
HPV-rokote hyödyttää myös lisääntymisterveyttä Tiede HPV-rokote hyödyttää myös lisääntymisterveyttä – Rokotetuilla esiintyi tilastollisesti merkitsevästi vähemmän keskenmenoja kuin rokottamattomilla, toteaa Tiina Koivisto.
Traumaperäinen stressihäiriö on aseellisen konfliktin raskas seuraus Katsausartikkeli Traumaperäinen stressihäiriö on aseellisen konfliktin raskas seuraus Oireita voi olla vielä 50 vuotta sodan jälkeen.