Lehti 46: Liitto toi­mii 46/2009 vsk 64 s. 3974 - 3975

Liuotushoidon asiantuntemus siirtyy sairaalasta toiseen videoyhteyden avulla

Liuotushoito on tehokas lääke aivohalvaukseen, mutta vain puolet suomalaisista asuu alueella, jossa hoitoa on saatavilla. Miten koko maa saisi hyvää hoitoa? Sitoutunut joukko HYKS:ssä työskenteleviä aivohalvaukseen perehtyneitä lääkäreitä päätti ratkaista asian.

Heidi Mäenpää

Laatupalkitun hankkeen ansiosta potilaat saavat liuotushoitoa myös sellaisilla paikkakunnilla, joissa potilaan ei ole mahdollisuutta saapua 4,5 tunnin kuluessa aivohalvauksesta sellaiseen sairaalaan, jossa on jatkuva neurologietupäivystys. Ratkaisu löytyi etäkonsultaatiosta.

Vuonna 2007 alkaneessa pilottihankkeessa HYKS:n neurologian klinikan lääkärit konsultoivat videoyhteyden avulla muiden sairaaloiden lääkäreitä. Konsultaatioapua Meilahdesta saavat Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalat sekä Kuusankosken aluesairaala.

- Toimintamme on hyvä esimerkki ruohonjuuritason ideasta, joka lähtee tarpeesta ja rikkoo organisaatioiden rajoja. Lisäksi se toimii kevyellä hallinnolla, Telestroke-hankkeen johtaja, HYKS:n aivohalvausyksikön ylilääkäri Turgut Tatlisumak sanoo.

Hoitopäätös yhdessä

Sairaalan etupäivystäjä arvioi potilaan alustavasti. Jos hän näkee liuotushoidon mahdollisena, hän sijoittaa potilaan päivystyspoliklinikalla videoyhteyden edessä olevalle vuodepaikalle ja soittaa HYKS:n aivohalvauspäivystäjälle. Lisäksi hän lähettää Meilahteen aivojen tietokonetomografiakuvat.

- Lääkärit tutkivat yhdessä potilaan ja selittävät hänelle hoidon hyödyt ja vaarat sekä tekevät yhdessä hoitopäätöksen.

Tatlisumak kertoo, että konsultaatiota saavien sairaaloiden henkilökunta on koulutettu huolellisesti liuotushoidon etäkonsultaatiota varten. Hän korostaa omaisten sekä ambulanssin ja sairaalan henkilökunnan valppautta.

- Mitä nopeammin potilas saa hoitoa, sitä parempi on hoidon ennuste. Yksikään ketjussa ei saa pettää. Ketju on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki.

Yhtä turvallista kuin paikanpäällä

Tatlisumak kertoo, että liuotushoito pystytään järjestämään etäyhteyden avulla yhtä nopeasti ja turvallisesti kuin paikanpäällä. Esimerkiksi Kuusankosken aluesairaalassa yhden vuoden aikana sairaalan oma neurologi antoi liuotushoitoa kuusi kertaa. Etäkonsultaation perusteella saman vuoden aikana hoitoa annettiin 11 kertaa. Heistä yhdeksästä eloonjääneestä kahdeksan pystyy yhä asumaan kotonaan, samoin kuin kaikki virka-aikana liotetut kuusi potilasta.

Ehdottomana edellytyksenä videokonsultaatioille on HYKS:n lääkäreiden halu jakaa osaamistaan oman työn ohella ja sitä kautta mahdollistaa yhdenvertainen mahdollisuus hoitoon eri puolilla maata.

- Meilahdessa on todella sitoutunut joukko aivohalvaukseen perehtyneitä lääkäreitä. Teemme työtä katsomatta kelloa. Tähän ei olisi mitään mahdollisuuksia ilman venymisiä. Motivoituneempaa osaajajoukkoa ei ole, Tatlisumak kiittelee kollegojaan.

- Myös minulle itselleni tämä on iloisin asia, jossa olen ollut mukana. Meillä on suunnaton tahto viedä julkinen terveydenhuolto eteenpäin ja tarpeen tullen puolustaa sitä.

Toiveissa valtakunnallinen verkosto

Tatlisumakin mukaan toiveissa on laajentaa etäkonsultaatioverkosto valtakunnalliseksi niin, että se toimisi ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa. Tällä hetkellä etäkonsultaatioita annetaan arkisin iltakymmeneen ja viikonloppuisin iltakuuteen.

Lähes kaikki sairaalat ovat ilmaisseet halukkuutensa tulla mukaan. Tällä hetkellä pulaa on resursseista.

- Haluamme laajentua hitaasti, jotta työmäärä kasvaa hillitysti. Toimintaan tarvittaisiin täysin oma lääkäri, joka huolehtisi konsultaatioiden ohella verkoston ylläpidosta, kirjanpidosta ja kouluttamisesta.

Lue myös

Hankkeen alkuvuosille saatiin taloudellista tukea Etelä-Suomen lääninhallitukselta. Budjetti oli kolmen vuoden aikana 200 >000 euroa. Tällä hetkellä HYKS aikoo laskuttaa jäsensairaaloita reaalikustannusten mukaisesti. Jatkossa rahoitusta haetaan TEKES:n SOTE-ohjelmalta.

- Laitoshoito maksaa 100 >000 euroa vuodessa, joten olemme säästäneet miljoona euroa jo ensimmäisenä vuonna kuntien rahaa, kun kymmenen potilasta on saatu palautettua kotiin itsenäistä elämää jatkamaan sen sijaan, että he olisivat joutuneet pysyvään laitoshoitoon. Hoito on niin kustannustehokasta kuin lääketiede voi keksiä.

Tulevaisuudessa etäkonsultaation antaja voisi Tatlisumakin mukaan olla muuallakin kuin Helsingissä. Hän näkisi mielellään alueellisia aivohalvausyksiköitä, joissa toimiva lääkäri voisi päivystää kerran kuussa koko maassa.

- Osaajia meillä on jo, mutta pienillä paikkakunnilla ei ole kustannustehokasta päivystää vain omaa sairaalaa varten. Näin siirrettäisiin myös osaamista ajan myötä.

Tatlisumakin visioissa vilahtaa myös laajempi teleneurologia, jolloin voitaisiin hoitaa esimerkiksi liikehäiriöpotilaita ja muuta päivystysneurologiaa videoyhteyden avulla.

- Mahdollinen kehityssuunta voisi olla selvittää, onnistuisiko mobiililaitteiden langaton yhteydenpito yhtä luotettavasti. Tällöin lääkärin ei tarvitsisi olla koko ajan sairaalassa.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030