Kohti tarkempaa nivelrikon diagnostiikkaa

Pitkälle edennyt nivelrikko aiheuttaa kipua, rajoittaa sitä sairastavien elämää ja aiheuttaa merkittäviä kuluja sekä potilaille että yhteiskunnalle. Uudet tutkimusmenetelmät mahdollistavat nivelrikon toteamisen entistä varhaisemmassa vaiheessa. Herkempien diagnostisten menetelmien avulla voidaan myös vauhdittaa uusien hoitomuotojen kehittämistä.

Panu Kiviranta

Äänihuulen medialisaatio faskiainjektiolla

Toispuolinen äänihuulihalvaus estää ääniraon sulkeutumista, ja tämän seurauksena puheääni muuttuu hennoksi ja puheen tuottaminen työlääksi ja lisäksi saattaa ilmetä nielemisvaikeutta, aspiraatiotaipumusta ja yskimisen heikkoutta. Mikäli oireet eivät korjaannu spontaanisti tai puheterapian avulla, voidaan kirurgisilla toimenpiteillä pyrkiä saamaan äänihuulet uudestaan kosketukseen toistensa kanssa. Käytännössä halvaantunut äänihuuli medialisoidaan eli siirretään lähemmäksi kurkunpään keskiviivaa joko asettamalla implantti kilpirauhasrustoon tehdystä aukosta (tyroplastia) tai ruiskuttamalla halvaantuneeseen äänihuuleen erilaisia materiaaleja (injektiolaryngoplastia). Medialisaatio pienentää vapaata ilmatilaa kurkunpäässä ja saattaa siten heikentää ilmanvirtausta. Toimenpiteiden vaikutuksia ilmanvirtaukseen on tutkittu varsin vähän ja spirometria on yleensä ollut ainoa tutkimusmenetelmä. Tässä tutkimuksissa selvitettiin uuden hoitomenetelmän, potilaan omalla lihaskalvolla tehdyn injektiolaryngoplastian, vaikutuksia ilmavirtaukseen ja potilaiden kokemiin oireisiin. Toimenpiteen tehokkuuden varmistamiseksi tutkittiin myös sen vaikutusta puheäänen akustisiin ominaisuuksiin. Lisäksi tutkittiin itse äänihuulihalvauksen vaikutusta hengitysfunktioon.

Antti Saarinen

Lasten avosyntyisen keuhkokuumeen aiheuttajat

Lasten avosyntyisen keuhkokuumeen aiheuttajan mukainen diagnostiikka on vaikeaa kliinisessä työssä. Keuhkokuvaa ja tulehduskokeita on käytetty erottamaan bakteerien ja virusten aiheuttamia keuhkokuumeita, vaikka tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia. Vasta-ainetutkimukset kuuluvat rutiinitutkimuksiin tiettyjen virusten ja atyyppisten bakteerien diagnostiikassa. Simkania negevensis kuuluu atyyppisiin bakteereihin, ja sen on havaittu liittyneen lasten hengitystieinfektioihin ja aikuisten keuhkokuumeisiin.

Massimiliano Don

Altistuminen lapsena tupakansavulle lisää sydäntautiriskiä

Vaikka valtimotaudin vakavimmat seuraukset, sepelvaltimotauti ja aivoverenkiertohäiriöt, ilmenevät vasta keski-iästä alkaen, tautiprosessi alkaa jo lapsuusiässä ja varhaisia valtimomuutoksia voidaan havaita jo nuorilla. Tämän väitöstutkimuksen perusteella tupakansavulle altistumisella lapsuudessa näyttää olevan kauaskantoisia vaikutuksia sydän- ja verenkiertoelimistöön.

Katariina Kallio

Näköpiirissä kipeitä päätöksiä

Lahden sosiaali- ja terveysjohtajan virasta elokuun lopussa luopuva LL Matti Liukko ei enää usko hyvinvointiyhteiskuntaan. Hänestä on selvää, ettemme voi näillä varoilla pyörittää samanlaisia palveluita kuin kymmenen vuotta sitten.

Essi Kähkönen

Haittavaikutuksista käyttöaiheiksi

- Useimmiten lääkkeiden haittavaikutukset ovat pelkästään huono uutinen, mutta joskus niistä voidaan etsiä myös uusia käyttöaiheita lääkkeelle.

Annikka Kalliokoski, Juhana E. Idänpään-Heikkilä

ASA auttaa kolorektaalisyövässä?

Noin 12 vuotta jatkuneessa seurannassa tutkittiin kuolleisuutta 1 280:n kolorektaalisyöpään sairastuneen joukossa, jossa puolet käytti hoidossa myös asetyylisalisyylihappoa. ASA:n säännöllisistä käyttäjästä menehtyi syöpään 15 % (81/549) ja muista 19 % (141/730). Myös kokonaiskuolleisuudessa näkyi vastaava trendi. Jos primaarituumori yli-ilmensi syklo-oksigenaasi 2:ta (COX-2), ASA näytti tehoavan paremmin kuin potilailla, joiden tuumori ilmensi COX-2:ta heikosti tai ei lainkaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Isotretinoiinista kuulovaurioita

Australian lääkevalvontaviranomaiset muistuttavat vaikean, hoitoresistentin aknen hoidossa käytettävän A-vitamiinijohdannaisen isotretinoiinin käyttöön liittyvistä joskin harvinaisista kuulovaurioista. Mukana on ollut kuulon heikkenemistä toisessa korvassa tai molemmissa, kuulon alenemista tietyillä äänitaajuuksilla tai kuuroutta. Onko vaurio pysyvä vai ohimenevä ja mikä on sen mekanismi, ei ole selvillä, mutta korvien soimisen tai muun kuulohäiriön ilmetessä isotretinoiinihoito on lopetettava. Raskauden aikana epähuomiossa tai vasta-aiheet unohtaen käytetyn isotretinoniinin tiedetään lisäksi voivan aiheuttaa sikiölle synnynnäisen kuulovaurion.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Simvastatiinin lihashaitat harvinaisia

Yli 20 500:n sydän- ja verisuonisairauksia ja/tai diabetesta sairastavan lihas- ja maksavaurioita simvastatiinin (40 mg/vrk) käytön yhteydessä seurattiin lumelääkkeeseen vertaillen. Hoidetut olivat 40-80 vuoden ikäisiä ja kolme neljäsosaa oli miehiä. Simvastatiinilla hoidetuilla myopatian esiintyvyys viiden vuoden kestoisessa hoidossa oli vajaat 0,1 %. Maksafunktioissa ei ilmennyt eroa aktiivi- ja lumelääkettä käyttäneiden välillä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ehkäisytablettien tromboosiriskistä uusia havaintoja

BMJ julkaisee verkossa kaksi pitkäaikaistutkimusta, joissa tarkasteltiin laskimotromboosin vaaraa erityppisiä ehkäisytabletteja käyttävillä. Alankomaiden tutkimuksessa oli kuusi antikoagulanttiklinikkaa sekä 1 524 potilasta ja 1 760 verrokkia. Ehkäisytablettien käyttö lisäsi laskimotromboosin vaaran viisinkertaiseksi. Riski oli levonorgestreelin käyttäjillä 3,6-kertainen ja vastaavasti gestodeenilla 5,6-, desogestreelillä 7,3-, syproteronilla 6,8- ja drospirenonilla 6,3-kertainen. Vaara korreloi myös estrogeenin annokseen ja oli suurin ensimmäisen käyttökuukauden aikana. Tanskan kohorttitutkimuksessa vuosina 1995-2005 todettiin naisilla 4 213 laskimotromboositapahtumaa ja 2 045 naisella oli käytössä ehkäisytabletit. Tromboosivaara 10 000 naisvuotta kohti oli ehkäisytabletteja käyttävillä 6,29 ja niitä käyttämättömillä 3,01. Levonorgestreelin käytössä vaara oli vähäisin, mutta noretisteronilla, norgestimaatilla, desogestreelillä, gestodeenilla, drospirenonilla ja syproteronilla vaara oli suurempi, kun estrogeeniannos ja käyttöaika pidettiin saamoina. Lehden pääkirjoitus viittaa levonorgestreelin ja noretisteronin etuihin, mutta korostaa laskimotromboosin olevan hyvin harvinainen ja painottaa lääkevalinnoissa mm. potilaan yksilöllisten tuntemuksien ja riskitekijöiden merkitystä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä