Kaikkemme annamme ja mikään ei riitä
Ovatko sairaalan tehokkuusvaatimukset ristiriidassa potilaan elämän kokonaisuuden kanssa? Joutuuko lääkäri päättämään asioista lääketieteellisin perustein silloinkin, kun potilaan näkökulmasta sosiaaliset syyt painaisivat enemmän? Tässä numerossa julkaistavassa, kolmen sisätautiosaston käytäntöjä kuvaavassa alkuperäistutkimuksessa on kuvattu tilanteita, joissa potilaan tarpeet toteutuvat heikonlaisesti. VTM Riikka Lämsän ja TtM Laura Mäkelän tutkimuksessaan (s. 2552-7) saamat tulokset eivät ole yllättäviä: aiemminkin on esitetty huomioita siitä, että sairaalassa ihminen riisutaan identiteetistään ja intimiteetistään (1).