Kiireellinen keinomunuaishoito

- Keinomunuaishoito tulee aloittaa kiireellisesti, jos perinteiset toimenpiteet vaikeasti sairaan potilaan neste- ja elektrolyyttitasapainon korjaamiseksi eivät onnistu tai jos potilaalla on akuutti, vaikea-asteinen munuaisten vajaatoiminta tai vaikeaksi edennyt krooninen munuaissairaus.

Mikko Haapio

Kognitiivisen toimintakyvyn ja mielialan muutokset uniapneaoireyhtymässä

- Uniapneaoireyhtymään liittyvät kognitiiviset muutokset voivat heikentää työkykyä ja elämänlaatua.

Tiia Saunamäki, Mervi Jehkonen

Imetyksen vaikutukset lapsen terveyteen

- Imetys on suositeltavin tapa ravita vastasyntynyttä. Imetys tarjoaa myös lapselle tärkeää, kokonaiskehitystä tukevaa läheisyyttä.

Anna-Liisa Järvenpää

COPD:n kustannukset ovat Suomessa pienemmät kuin aiemmin arvioitiin

Tutkimuksessa selvitettiin COPD:stä aiheutuneet kokonaiskustannukset Suomessa vuonna 2006. Lisäksi tutkittiin, miten kokonaiskustannukset jakautuvat eri kustannustekijöiden kesken. Aiempia tutkimuksia taudin kustannuksista ei Suomessa juuri ole julkaistu.

Liina-Kaisa Tynkkynen, Timo Klaukka ‡, Anne Pietinalho, Pekka Rissanen

Antibiootti ei hyödytä kampylobakteeri-infektiossa

Kampylobakteeri on yleisin bakteeriripulin aiheuttaja kehittyneissä maissa. Kampylobakteeri-infektioiden esiintyvyys vaihtelee vuodenaikojen mukaan ja suurimmillaan se on kesäkuukausina. Suurin osa kampylobakteeri-infektioista on sporadisia, mutta myös epidemioita on kuvattu. Infektiolle altistavia riskitekijöitä ovat broilerin ja siipikarjan käsittely ja syöminen, pastöroimattoman maidon juominen, koti- ja karjaeläinkontaktit sekä ulkomaanmatkailu. Suurin osa infektioista paranee itsestään, mutta vaikeissa tapauksissa voidaan tarvita antibiootti- ja sairaalahoitoa. Joskus kampylobakteeri-infektio aiheuttaa jälkitauteja: reaktiivinen artriitti ilmenee 1-5 %:lla potilaista.

Daniela Schönberg-Norio

Uusia menetelmiä tasapainon tutkimiseen

Huimauspotilaiden tutkimiseen on aiemmin käytetty tasapainolevyä, mutta ongelmana on ollut menetelmän heikohko spesifisyys. Tasapainovian tarkempi määritys on tärkeää, sillä huimaus ja tasapainohäiriöt kuormittavat terveydenhuoltoa merkittävästi. Tässä väitöstutkimuksessa kehitettiin kaksi menetelmää ihmisen tasapainon tutkimiseksi.

Meeli Hirvonen

Aivovaltimon aneurysmasta uusi tutkimusmalli

Aivovaltimoaneurysman puhkeamisen aiheuttama subaraknoidaalivuoto (SAV) on Suomessa yleisempi kuin muualla maailmassa. Vuodon saa noin tuhat henkilöä vuodessa ja vuotamaton aivovaltimoaneurysma löytyy 2-6 %:lta väestöstä. Sitä, mitkä aneurysmat tulevat vuotamaan ja mitkä eivät, ei toistaiseksi pystytä ennustamaan. Valtaosaa vuotamattomista aneurysmista on pidettävä potentiaalisesti hengenvaarallisina, ja ne on pyrittävä sulkemaan joko mikrokirurgisella leikkauksella tai endovaskulaarisella (suonensisäisellä) embolisaatiolla.

Johan Marjamaa

Koulun kosteusvaurio ja lasten oireet

Ylöjärven keskustan ala-asteen koulussa havaittiin vuonna 1993 laajalle levinnyt kosteusvaurio. Henkilöstöllä oli runsaasti poissaoloja ja lääkärissäkäyntejä. Toukokuussa 1995 rakennuksen teknisessä tutkimuksessa havaittiin laajoilla alueilla kosteusvaurioita. Tässä väitöstutkimuksessa sevlitettiin kosteusvaurioiden vaikutusta lasten terveydentilaan.

Risto Savilahti

Remodeling eteisvärinässä

Väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin eteisvärinää eteisten uudelleenmuotoutumisen (remodeling) näkökulmasta tutkimalla magnetokardiografialla (MKG) mitattua eteissignaalia. Vaikka normaali sinusrytmi kyettiin palauttamaan sähköisellä rytminsiirrolla lähes kaikille potilaille, eteisvärinällä on suuri taipumus uusiutua rytmihäiriölääkityksestä huolimatta. Rytminsiirtoon pitäisi työn tulosten mukaan pyrkiä mahdollisimman nopeasti pitkäaikaistuloksen parantamiseksi. Verenpainepotilailla, joilla on vasemman kammion kuormittuneisuudesta johtuva paksuntuma, uuden eteisvärinän ilmaantuminen lisäsi merkittävästi sairastavuutta ja kuolleisuutta. Verenpaineen hoito angiotensiinireseptorin salpaaja losartaanilla vähensi eteisvärinän ilmaantumista 33 % verrattuna beetasalpaajahoitoon atenololilla.

Mika Lehto

Veren peptiditasot muuttuvat lihavuudessa

Lihavuuden ja metabolisen oireyhtymän seurauksena elimistössä tapahtuvia hormonaalisia muutoksia ei vielä täysin tunneta. Osittain siksi lihavuuden ja siitä aiheutuvien haittojen hoito on nykyisellään vaikeaa. Rasvakudoksesta ja suoliston alueelta on löydetty useita verenpainetta, ravinnonottoa, tulehdusta ja insuliiniherkkyyttä sääteleviä peptidejä. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin elimistön tuottamien kolmen peptidin, apeliinin, oreksiini A:n ja greliinin, toimintaa lihavilla ja painoaan pudottaneilla.

Miika Heinonen