Terveyskeskuslääkärien työolot vaativat nopeita parannuksia

Kasvava lääkärivaje on piinannut Suomen terveyskeskuksia koko 2000-luvun. Tämän seurauksena julkisuudessa on esitetty toistuvasti, että lääkärikoulutusmääriä tulee lisätä. Lääkäriliiton on nähty aiheetta jarruttavan välttämättömän päätöksen tekemistä.

Heikki Pälve

Tulisiko CRP:tä mitata valtimotautiriskin määrittämiseksi?

Useiden tutkimusten mukaan herkällä tekniikalla mitatun seerumin C-reaktiivisen proteiinin (CRP) pitoisuuden lievä krooninen suureneminen (> 2-3 mg/l) ennakoi erityisesti sepelvaltimotautia (1,2,3,4). Tämä sopii tulehduksen osuuteen ateroskleroosissa (5,6), joskin riskin kasvu on vain noin 1,5-kertainen. Epäselvää on myös, onko CRP syytekijä vai pelkkä riskin osoitin (7,8). Syy-yhteyden todistamista hankaloittaa riskitekijöiden (mm. tupakointi, ylipaino) ja infektioiden vaikutus, joka suurentaa herkän CRP:n pitoisuutta.

Timo Strandberg, Jorma Viikari

Lääkärit epäilevät EU:n laajuista siirtoelinrekisteriä

EU haluaa kaataa kansalliset raja-aidat elinluovutusten tieltä. Lääkärien mielestä Euroopan laajuinen elinluovutusrekisteri toisi tullessaan enemmän harmia kuin hyötyä. Siirrettävistä elimistä on edelleen pulaa, eikä sitä ratkaista kuljettamalla elimiä maasta toiseen.

Heli Satuli

Turun terveyskeskus kehittyy taantumasta huolimatta

Taantuma vei Turun terveyskeskukselta terveyslautakunnan hyväksymät uudet virat kuluvalta vuodelta, mutta toiminnalliset uudistukset etenevät kuntatalouden kurjistumisesta huolimatta.

Juha-Pekka Honkanen

Miksi silmäklinikka kouluttaa aamuisin?

HUSin silmäklinikalla perjantai-iltapäivisin järjestetty kolmen tunnin koulutustilaisuus on nyt hajautettu tunnin mittaisiin aamukokouksiin. Miksi näin, ylilääkäri Raimo Uusitalo?

Jaana Ahlblad

Dieetin koostumus ei selitä laihtumista

NEJM:ssä julkaistun tutkimuksen mukaan laihdutusruokavalioiden koostumus ei näyttäisi olevan ratkaiseva tuloksen kannalta. Franck M. Sacksin ym. artikkelissa verrataan laihdutustulosta neljän ryhmän kesken. 811 ihmistä jaettiin neljään dieettiryhmään, joissa rasvan, proteiinin ja hiilihydraattien osuus nautitusta kalorimäärästä vaihteli. Yksi ryhmä ohjeistettiin nauttimaan ravintoaineita suhteessa 20 % rasvaa, 15 % proteiinia ja 65 % hiilihydraatteja; toinen 20, 25 ja 55 %, kolmas 40, 15 ja 45 %, ja neljäs ryhmä 40, 25 ja 35 %. Tutkittavia seurattiin kahden vuoden ajan.

Ulla Järvi

Geenitestit tulossa apuun varfariinihoidossa

Geenitesteistä on odotettavissa apua varfariinihoidon toteutukseen. New England Journal of Medicinessa julkaistussa tutkimuksessa varfariiniannoksen määritystä varten luotiin algoritmi, jossa hyödynnettiin kliinisten tietojen ohella tietoa varfariinin metaboliaan vaikuttavien CYP2C9- ja VKORC1-geenien määrityksistä. Farmakogeneettinen lisätieto tarkensi annosmääritystä verrattuna perinteiseen, pelkkään kliiniseen tietoon pohjautuvaan annosmääritykseen. Apu oli erityisen suuri silloin, kun tarvittava annos oli annosalueen ääripäissä.

Marianne Jansson

Lyhyesti

"Kuopion kaupunginhallitus on päättänyt, että opettajat lomautetaan kahdeksaksi päiväksi ja muut lomautusten piiriin kuuluvat työntekijät [esimerkiksi lääkärit] kahdeksi viikoksi."

Pakkotoimilla uhkailu ei tue päihdeäitien hoidon tavoitteita

Raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten hoitoa pohtinut STM:n työryhmä korosti ehdotuksessaan äitien ns. subjektiivista oikeutta, eli oikeutta päästä vapaaehtoiseen ja oikeanlaiseen hoitoon mahdollisimman varhain. Pakkohoitoa todettiin tarvittavan vain ääritapauksissa, jos silloinkaan. Lehdistössä ja varsinkin televisiossa ehdotuksen sisältö kuitenkin informoitiin toistuvasti ja sensaatiohakuisesti: päihdeäidit pakkohoitoon.

Marjukka Pajulo

Luustolääke rintasyövän liitännäishoitona mietityttää

Tsoledronihappo vähentää rintasyövän uusiutumisriskiä kolmanneksella verrattuna pelkkään hormonaaliseen hoitoon, osoittaa tuore tutkimus. Löydös on mielenkiintoinen, mutta sen kliininen soveltaminen mietityttää.

Sirkku Jyrkkiö