77834 osumaa

Psykiatrian erikoisalojen koulutus syytä uudistaa

Lastenpsykiatrian professori Jorma Piha kiinnitti pääkirjoituksessaan Lääkärilehdessä 45/2008 (s. 3846) huomiota psykiatrisesti oireilevien varhaisnuorten hankalaan asemaan heidän siirtyessään lastenpsykiatrialta nuorisopsykiatrialle. Piha toteaa, että psykiatriset häiriöt jatkuvat lapsuudesta nuoruusikään ja nuoreen aikuisuuteen. Itse asiassa suurella osalla aikuisiässä hoitoon tulleista on psyykkistä oireilua esiintynyt jo varhaisessa nuoruusiässä (1). Erikoisaloihin liittyvät ongelmat ovat määrällisesti vähintään yhtä suuret siirryttäessä nuoruudesta aikuisuuteen. Loogisesti edeten tulisikin lasten, nuorten, aikuisten ja toivottavasti pian uudelleen saatavan vanhuspsykiatrian erikoissairaanhoidon palvelut yhdistää.

Raimo K. R. Salokangas, Jarmo Hietala, Jyrki Korkeila, Hasse Karlsson, Matti Isohanni, Eila Laukkanen, Mauri Marttunen, , Riitta-Kerttu Kaltiala-Heino, Simo Saarijärvi

Sepelvaltimotaudin profiili muuttunut?

Dosentti Raimo Kettunen totesi hoidon rajoja käsitelleessä artikkelissaan Lääkärilehdessä 43/2008 (s. 3665-9), että "Kajoava hoito ei parantanut sellaistenkaan (stabiilia sepelvaltimotautia sairastavien) potilaiden ennustetta, joilla todettiin varjoainekuvauksessa selvä ahtauma. Kaikesta aikaisemmasta tiedosta poiketen oireetkin vähenivät molemmissa ryhmissä yhtä paljon." Tieto ei ole täysin yllättävä, sillä aiemmin on jo todettu, että sepelvaltimoiden makroangiopatia ei korreloi lainkaan rasituskokeen tulokseen, kun stenoosin aste on alle 63 % (1). Sepelvaltimoiden ateroskleroosin aste ei selitä alttiutta sydänperäisille äkkikuolemille (2,3) eikä ennusta vastetta eteisvärinäpotilaan elvytykselle (3).

Timo Töysä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030