Suomalaistilastot kiinnostavat myös abortinvastustajia

Suomalaiset tunnollisesti tehdyt tilastot kiinnostavat ulkomaisia tutkijoita - myös poliittisesti tarkoitushakuisten tutkimusten materiaaliksi. Stakesissa tilastojen luovuttaminen on jo muutaman kerran evätty, jos tutkimushankkeen tarkoitusperistä ei ole oltu varmoja.

Ulla Järvi

Lääketietoa, mutta kenen pelisäännöillä?

Lääketeollisuus tuottaa Suomessakin pian lääkkeitä koskevaa potilasinformaatiota, uskovat medikalisaatiokriitikko Markku Myllykangas ja Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes. Tämän yksimielisyyden jälkeen aihe jakoikin Myllykankaan ja Siimeksen mielipiteet, kun he väittelivät potilasinformaation sallimisesta Turun lääketiedetapahtumassa.

Ulla Järvi

Fotodynaaminen hoito nodulaariseen basalioomaan - pettymyskö?

Lääketieteen maailmasta -palstalla (SLL 43/2008, s. 3644) referoitiin fotodynaamisen hoidon (PDT) ja kirurgian pitkäaikaistehoa nodulaarisen basaliooman hoidossa käsittelevää tutkimusta (1). Tutkimuksessa todettu PDT:n suuri kumulatiivinen hoidon epäonnistumisluku, 30,3 %, antaa ajattelemisen aihetta ihosyöpiä hoitaville lääkäreille, kuten kollega Sirkku Peltonen päättää referaattinsa. Olisin toivonut, että referoija olisi käyttänyt asiantuntijuuttaan myös käytetyn hoitoaineen ja menetelmien osalta ja arvioinut kokonaistulosta nämä huomioon ottaen.

Jouko Kotimäki

Suonikohjujen uudet hoidot hyvä vaihtoehto yhä useammalle

Ultraääni on olennainen osa laskimoiden vajaatoiminnan diagnostiikkaa ja hoidon suunnittelua (1). Laskimoiden vaahtohoitoa ja ultraäänen käyttöä käsiteltiin Lääkärilehdessä 41/2008 julkaistussa artikkelissa (s. 3399-404) ja pääkirjoituksessa (s. 3382), jossa professori Pertti Aarnio totesi, että vaahtoruiskutusta on käytetty myös ilman ultraäänitutkimusta.

Jukka Saarinen

Vastuu tule-oireiden ehkäisystä koko terveydenhuollolle

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisin syy alkavaan sairauslomaan ja uuteen työkyvyttömyyseläkkeeseen. Sairausryhmällä on myös kyseenalainen kunnia pitää ykköstilaa Kelalle osoitettujen uusien työkyvyttömyyseläkeanomusten hylkyosuuksissa.

Markku Hakala

Terveyspalveluja tarjoushinnoin?

Esteettisen kirurgian yksityissairaalan äskettäisessä kampanjassa kaksi henkilöä pääsi yhden hinnalla plastiikkakirurgin vastaanotolle keskustelemaan soveltuvasta leikkausvaihtoehdosta. Kysymyksiä herättävä mainonta nostaa esiin periaatteellisemman kysymyksen: Miten kuluttajat hyötyvät terveyspalvelujen tarjoushinnoista, vai onko se vain ovela tapa rahastaa heitä?

Helena Tuorila

Alkoholi lisää sikiön riskiä huuli- ja kitalakihalkioon

Runsas alkoholinkäyttö ensimmäisten kolmen raskauskuukauden aikana lisää syntyvän lapsen riskiä huuli- ja kitalakihalkioon. Norjassa tehdyssä tutkimuksessa halkion riski oli 2,2-2,6-kertainen niillä lapsilla, joiden äideillä oli tapana ensimmäisten kolmen raskauskuukauden aikana juoda suuria kerta-annoksia eli viisi alkoholiannosta kerralla tai enemmän. Riski oli suurentunut jo niillä äideillä, joilla näitä juomakertoja oli vain yksi. Riski kasvoi mitä useammin äidit joivat runsaasti kerralla.

Tiina Laatikainen

Kihdin riski periytyy

Kihdille altistavien geenien mutaatiot lisäävät kihdin riskin jopa 40-kertaiseksi. Viimeistään tämä tieto saa kihtipotilaan kadehtimaan tiikeriä, jolla urikaasientsyymi hajottaa virtsahapon. Ihmisistä kihtiin sairastuu muutama jokaista tuhatta miestä kohti.

Heikki Arvilommi

Testosteroni lisää myös naisten seksuaalista halukkuutta

Testosteroni lisää postmenopausaalisten naisten seksuaalista halukkuutta. Tuoreessa tutkimuksessa 300 µg:n testosteronilaastari paransi postmenopausaalisten naisten seksuaalielämää ja vähensi seksielämän häiriöistä johtunutta henkistä ahdinkoa ilman, että positiiviseen vaikutukseen olisi tarvittu estrogeenihoitoa. Testosteronin pitkäaikaisvaikutuksista esimerkiksi rintarauhaseen ei kuitenkaan ole tietoja.

Pertti Kirkinen

Keskustele kuolemasta potilaan kanssa

Lääkäreiden tulisi keskustella parantumattomasti sairaan potilaan kanssa potilaan todellisesta tilanteesta nykyistä avoimemmin. Epärealistisista hoitoyrityksistä ns. toivon ylläpitämiseksi tulisi luopua. Lääkärin tulee tarjota totuudenmukaista informaatiota ja kuunnella tarkasti potilaan omia näkemyksiä siitä, miten hän toivoo tulevansa hoidetuksi loppuelämänsä aikana.

Sirkku Jyrkkiö