Savu ja kaasut altistavat keuhkoahtaumataudille

Tupakointi on selkeä keuhkoahtaumataudin (COPD) aiheuttaja, mutta myös työilman pöly ja muut epäpuhtaudet ovat nousemassa syyllisten listalle. Luotettavaa tietoa syy-yhteyksistä on julkaistu viime aikoina yhä enemmän.

Hannu Puolijoki

Uusi selitys lihavuusparadoksiin

Keuhkoahtaumataudista näyttää löytyvän uusi selitys siihen, että ylipainoiset sydän- ja verisuonitauteja sairastavat ovat useissa tutkimuksissa omanneet laihempia verrokkejaan paremman ennusteen.

Hannu Puolijoki

Oikaisu: Bevasitsumabi lisää syöpäpotilaan trombiriskiä

Lääketieteen maailmasta -palstalla numerossa 50/2008 (s. 4414) oli virhe bevasitsumabia käsitelleessä referaatissa. Bevasitsumabia saaneilla potilailla oli laskimotukoksia 11,9 %:lla. Virheellisesti todettiin, että kontrollipotilaista vain 6,3 %:lla olisi ollut laskimotukoksia. Laskimotukosten määrä kontrollipotilailla oli 107 tukosta 1 083 potilaalla (n. 10 %). Bevasitsumabia saaneiden potilaiden riskikerroin saada laskimotukos kontrollipotilaisiin verrattuna oli referaatissa oikein (1,33, p < 0,001).

Suulaen radiotaajuushoito kuorsauksen hoidossa

- Viime vuosina suulaen radiotaajuushoito on nopeasti levinnyt laajaan käyttöön kuorsauksen hoidossa ja kokemukset ovat olleet lupaavia.

Leif Bäck, Maija Hytönen, Risto P. Roine, Antti Malmivaara

Kognitiivinen toimintakyky voi heikentyä masennushäiriöissä

- Kognitiiviset eli tiedonkäsittelyyn liittyvät toiminnot voidaan karkeasti jakaa muistiin, päättelyyn, tarkkaavaisuuteen, psykomotorisiin taitoihin, informaation käsittelyn nopeuteen ja toiminnanohjaukseen.

Anu E. Castaneda, Annamari Tuulio-Henriksson, Mauri Marttunen

Hyönteiset oikeuslääkärin apuna

- Rikosentomologia tutkii rikoksia hyönteisten avulla.

Ilari E. Sääksjärvi, Jaakko Pohjoismäki, Hannu Mäkinen, Jukka U. Palo, Pekka Saukko, Jere Kahanpää, Pekka Karhunen, Reijo Kaartinen, Antti Sajantila

Varsinaissuomalaisilla yrittäjillä on vähän työterveyshuollon palveluja

Tässä raportissa kuvataan työterveyshuoltopalveluiden tuottajien asiakasmäärät sekä lääkäri- ja hoitajaresurssit Varsinais-Suomessa vuosina 2003-2006.

Jari H. Stengård, Kirsti Kalanen, Leena Niemi, Susanna Visuri, Heikki Saarni

Tutkittua tietoa Tietotaitopajasta

Keski-Suomessa on lähdetty systemaattisesti parantamaan nuorten lääkärien kädentaitoja. Koulutusta kehitetään yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa.

Anja Kaisanlahti

Pahoinvoinnin ehkäisy lääkkeillä kemoterapiassa

5-HT3-reseptorin salpaajaa palonosetronia (Aloxi, Biovitrum) verrattiin granisetroniin (Kytril, Roche) pahoinvoinnin ehkäisyssä potilailla, jotka saivat emetogeenistä kemoterapiaa, kuten sisplatiinia tai antrasykliinin ja syklofosfamidin yhdistelmää. Yhdistettynä suoneen annettuun deksametasoniin palonosetroni (0,75 mg kerta-annoksena) ja granisetroni (40 ?g/kg) ehkäisivät pahoinvointia yhtä hyvin akuutissa vaiheessa, mutta palonosetroni osoittautui granisetronia tehokkaammaksi hoidon myöhemmässä vaiheessa. Kumpikin lääke aiheutti ummetusta 16-17 %:lle potilaista ja lisäksi maksaentsyymiarvojen nousua 3-9 %:lle. Satunnaistettuun kaksoissokkoutettuun monikeskustutkimukseen osallistui 1 114 potilasta, joista 555 sai palonosetronia ja 559 granisetronia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Advagraf ja Prograf sekoitettu vakavin seurauksin

Britannian lääkevalvontaviranomainen (MHRA) tiedottaa seuraamuksiltaan vakavista lääkitysvirheistä, jotka ovat liittyneet Advagraf-depotkapseliin (Astellas Pharma) ja Prograf-kapseliin (Astellas Pharma). Kumpikin sisältää vaikuttavana aineena immunosuppressiivista takrolimuusia, jonka terapeuttinen ikkuna on kapea. Prograf-kapseli on liivatekapseli, joka vapauttaa vaikuttavan aineen nopeasti, ja valmistetta otetaan sekä aamulla että illalla. Advagrafin annosmuoto on depotkapseli, joka vapauttaa vaikuttavan aineen hitaasti, ja valmistetta otetaan kerran vuorokaudessa. Lääkkeitä käytetään elinsiirroissa ehkäisemään hylkimisreaktiota, mutta niiden käyttöaiheet ovat erilaiset eivätkä valmisteet ole periaatteessa keskenään vaihdettavissa. Kun valmisteita on erehdytty pitämään identtisinä, potilas on saanut virheellisiä annoksia ja sen seurauksena mm. siirrännäisten hylkimisreaktioita. EU-maissa on ilmoitettu virheitä mm. lääkemääräyksissä (6 tapausta) ja apteekkien toimituksissa (41 tapausta). Lisäksi on ilmoitettu lääkärin, hoitajan tai potilaan tekemiä annosteluvirheitä (8 tapausta).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä