Laihdutusta vieroitushoitolääkkeillä

Alkoholin ja opiaattien ongelmakäytön vieroituslääkettä naltreksonia ja tupakasta vieroittamiseen käytettyä bupropionia on tutkittu kiinteänä yhdistelmänä laihdutuslääkkeenä, ja alustavat tutkimustulokset ovat lupaavia. Tutkimuksessa oli lähes 800 ylipainoista (BMI 30-40 kg/m2), jotka saivat joko naltreksonin (32 mg) ja bupropionin (360 mg) yhdistelmävalmistetta (Contrave, Orexigen) tai lumelääkitystä 56 viikkoa kestäneessä tutkimuksessa. Laihduttajat noudattivat ruokavaliota ja lisäksi heidän tuli lisätä liikuntaa. Aktiivilääkitystä saaneiden paino laski 9-11 kg ja lumelääkitystä saaneiden 5-7 kg. Lääkehoitoryhmässä noin 41 %:lla paino putosi vähintään 10 %, kun lumelääkeryhmässä vastaava painonpudotus saavutettiin 20 %:lle. Edullisia vaikutuksia havaittiin aktiivilääkettä saaneilla myös HDL-kolesteroli- ja triglyseriditasoissa sekä elämänlaadussa. Pahoinvointi, urtikaria ja ahdistuneisuus olivat haittavaikutuksista yleisimpiä, ja ne johtivat hoidon keskeytykseen 26 %:lla aktiivilääkeryhmässä. Lumelääkeryhmässä keskeyttäneitä oli 13 %. Meneillään on vielä kaksi muuta tutkimusta, joista odotetaan lisää näyttöä yhdistelmän tehosta ja turvallisuudesta laihdutuslääkkeenä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Neuroleptit eivät ole turvallisia dementiapotilaille

Tiedelehti The Lancet Neurology julkaisee ennakolta verkossa tulokset dementiapotilaista, joiden kiihtyneisyys-, aggressio- tai psykoottisia oireita lievitettiin psykoosilääkkeillä tai lumelääkityksellä. Aktiivilääkitystä vuoden saaneiden kuolleisuus lisääntyi kaksi ja kolme vuotta jatkuneen hoidon kohdalla. Tutkijat ja lehden pääkirjoituksen laatija toteavat dementiaan liittyvien käytös- ja psyykkisten häiriöiden olevan vaikeahoitoisia ja rasittavan mm. hoitohenkilökuntaa, mutta he kehottavat harkitsemaan muita hoitoja neuroleptien sijaan. Tällaisia voisivat olla depressiolääkkeet, oireiden lievitykseen tähtäävät yksilökohtaiset hoitotoimenpiteet, hoitohenkilöstön erityiskoulutus dementian hoitoon sekä omaisten osallistuminen hoitoon ja hoitopäätöksiin. Arviolta 30-60 % laitoshoidossa olevista dementiapotilaista saa neuroleptejä. Sekä EU-maiden että Yhdysvaltojen lääkeviranomaiset kehottivat vuonna 2008 välttämään psykoosilääkkeiden käyttöä dementiapotilaiden hoidossa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Haitallisia laihdutuslääkkeitä verkkokaupassa

FDA on koonnut ja analysoinut verkossa ja kaupoissa myynnissä olevia laihdutukseen tarkoitettuja valmisteita, joiden mm. väitetään olevan "dieettiä täydentäviä", "luonnollisia" tai "rohdosperäisiä". Kuluttajia varoitetaan yhteensä 69 listatusta tuotteesta, joiden pakkausmerkinnät eivät kerro koko totuutta. FDA on löytänyt valmisteista mm. kahta laihdutuslääkettä (sibutramiinia ja rimonabanttia), epilepsialääke fenytoiinia, diureetti bumetanidia sekä fenolftaleiinikemikaalia. Lääkeaineita saattaa tuotteissa esiintyä suurempina annoksina kuin lääkevalmisteissa. Yliannokset voivat kohottaa verenpainetta, aiheuttaa kouristuksia, sydämen rytmihäiriöitä, sydänkohtauksia ja aivohalvauksia. FDA varoittaa kuluttajia mm. verkossa myytävistä laihdutusvalmisteista ja kertoo käynnistäneensä toimenpiteet, joilla pyritään lopettamaan valmisteiden kaupustelu. Valmisteiden nimet löytyvät FDA:n verkkosivuilta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lihaskipua, mutta missä?

Viikon ajan kestänyt niska-hartiaseudun ja leuan alapuolen kipu sai 56-vuotiaan rouvan lähtemään lääkäriin. Aiemmin hänellä ei ollut minkäänlaisia vaivoja ollutkaan, ei myöskään lääkityksiä. Lääkäri tutki hyväkuntoiselta vaikuttavan potilaan ja huomasi päänkiertäjälihasten aristuksen, myös lapaluiden välin palpaatio aristi. Kaulan alueen imusolmukkeet eivät olleet suurentuneet, kilpirauhanen ei aristanut ja nielu oli siisti.

Juho Nummi

Sepelvaltimotaudin oireet on arvioitava huolella

Sepelvaltimotaudin yleisin oire on rintatuntemus, ei enää nykyisin rintakipu. Oireisto laimenee, koska onnistuneen kansallisen ennaltaehkäisyn ja sekundaariprevention ansiosta tauti ilmenee iäkkäämmillä, kehittyy hitaammin ja sydämeen kehittyy myös uudissuonitusta, joka vaimentaa oireistoa.

Markku S. Nieminen

Lääkärilehti Lääkäripäivillä
Lehden aukeamakilpailu kiinnosti näyttelyvieraita

Mikä hätänä? -jutun lähtöaukeaman (SLL 41/08) voimakas kuvitus ja ajankohtainen aihe puhuttelivat Lääkäripäivien näyttelyvieraita eniten. Lääkärilehden ständillä vierailleista lääkäreistä 281 äänesti sen kaikkiaan kahdeksasta esillä olleesta aukeamasta parhaaksi. Jutussa dosentti Riittakerttu Kaltiala-Heino, arkkiatri Risto Pelkonen, kirjailija Sofi Oksanen ja professori Helena Ranta pohtivat sitä, mikä tässä ajassa on vikana, kun nuori mies murhaa kylmäverisesti opiskelutovereitaan.

Esa Ilmolahti

Valtakunnalliset Lääkäripäivät 2009
Taantuma näkyy jo terveydenhuollossa

Kaksi kolmasosaa Lääkäripäivien kävijäkyselyyn vastanneista uskoo, että taloudellinen taantuma vaikuttaa jatkossa myös terveydenhuoltoon. Lähes kolmannes vastaajista uskoo näin tapahtuvan jo nyt. Tiedot käyvät ilmi Lääkäripäivillä TNS Gallupin tekemästä kyselystä, johon vastasi 300 kävijää.

Heidi Mäenpää

Suomen Lääkäriliiton jäsenmaksut 2009

Lääkäriliiton valtuuskunta on päättänyt, että liiton perusjäsenmaksu on tänä vuonna 480 euroa. Tähän sisältyy 14 euron suuruinen työttömyyskassan jäsenmaksu. Jäsenmaksuporrastus on tällöin seuraava: Perusjäsenmaksu 480 euroa

Finlands Läkarförbund: medlemsavgifterna 2009

Läkarförbundets delegation har beslutat att grundavgiften för medlemskap i Finlands Läkarförbund är 480 >euro i år. Beloppet inkluderar en medlemsavgift på 14 >euro för medlemskap i Förbundets arbetslöshetskassa. Medlemsavgiften är graderad enligt följande: Grundavgift 480 >euro

Lääkäripäivät 2009 parhaat luentolyhennelmät

Lääkäripäivillä 2009 palkittiin jälleen kolme parasta luentolyhennelmää. Arvioinnissa kriteerinä käytettiin selkeyttä ja kieliasua sekä hyödyllisyyttä käytännön työn kannalta.