Naispari hedelmöityshoidoissa - myös rinnakkaisäiti huomioitava vanhempana

Lapsettomuushoitoihin tuleva naispari ei enää ole harvinaisuus. Vastaanotolla on tärkeää, että rinnakkaisäiti otetaan huomioon lapsen toisena vanhempana. Ruotsalaistutkijat tuovat esiin tämän ja monta muutakin sosiaalista ja medisiinistä näkökohtaa lesboparien raskausajasta, synnytyksestä ja synnytyksen jälkeisestä ajanjaksosta. Tehty yhteenveto perustuu 25 julkaistuun tutkimukseen.

Pertti Kirkinen

Ruskea rasva onkin sukua lihassolulle

Ruskeaan rasvaan - toisin kuin valkoiseen - liittyy metabolisesti edullisia vaikutuksia, kuten rasvahappojen polttaminen lämmöksi. Nature-lehden tuoreessa tutkimuksessa osoitetaan, että ruskea rasvasolu ja lihassolu ovatkin peräisin yhteisestä prekursorisolusta, jolle ominaista on Myf5-geenin ilmentyminen. Myf5-transkriptiofaktoria on aikaisemmin pidetty tyypillisenä vain lihassoluille.

Camilla Schalin-Jäntti

Lääkärit eivät kerro syövän lääkehoidon vaikutuksesta elinaikaan

Lääkärit eivät juurikaan kerro vastaanotolla, kuinka parantumattomaan syöpään annettu hoito vaikuttaa elinaikaan. Tämä saattaa lisätä hoitoon liittyviä suhteettomia odotuksia, varsinkin kun tiedetään, että hoitojen hyötyjä muutenkin yliarvioidaan.

Sirkku Jyrkkiö

Vanhan isän lapsilla suurempi todennäköisyys sairastua psyykkisesti

Tuore ruotsalaistutkimus vahvistaa aiempaa käsitystä, että isän ikä vaikuttaa lapsen keskushermoston kehityksen häiriöistä syntyviin sairauksiin. Tutkijat havaitsivat, että isän iän kasvaessa lapsen riski sairastua kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön kasvoi. Jo aiemmin on todettu, että mitä vanhempi isä, sen suurempi riski syntyneellä lapsella on sairastua mm. skitsofreniaan tai autismiin.

Raimo K. R. Salokangas

Vanhusten lääkejakelun virheet ovat yleisiä

Lääkejakelun virheet ovat suorastaan tavallisia vanhusten palvelutaloissa Yhdysvalloissa. Lääkejakelua verrattiin lääkemääräyksiin ja -listoihin 12:ssa vanhusten palvelutalossa.

Kaisu Pitkälä

Mikään lääkärimäärä ei kohta riitä

Uusi terveydenhuoltolaki nostaa terveyden edistämisen keskeiseen asemaan. Laissa edellytetään, että myös terveyden edistämiseen varataan riittävästi resursseja. Lihavuusepidemiaa voisi ratkoa ravitsemusterapeuttien asiantuntemuksen avulla.

Seija Eskelinen

Terveydenhuolto on matkalla pimeään tunneliin

Lääkärilehden 37/2008 pääkirjoituksessa annetaan plussaa terveydenhuoltolaissa odotettavissa olevalle potilaan valinnanvapaudelle (s. 2971). Takavuosina Lääkäriliitto ajoi kuin käärmettä pyssyyn koko maahan väestövastuuta, joka useimmiten torpedoi potilaan valinnanvapauden terveyskeskuksissa totaalisesti. Nyt järjestelmää puretaan ympäri maata isoissakin kaupungeissa. Toivottavasti jotkut viisaat tutkivat lähes hiljaisuudessa kuopattavan väestövastuun ilmeiset haitat ja mahdolliset edut tasapuolisesti, opiksi tuleville vuosikymmenille.

H. Tapio Hanhela

Päänsärky haastaa lääkärin

Päänsärkyä on sairastanut jossain elämänsä vaiheessa 70-90 % väestöstä. Migreeniä potee yksittäisenä päänsärkysairautena keskimäärin 17 % naisista ja 6 % miehistä. Heistä neljäsosalla migreeni on vaikeahoitoinen ja invalidisoiva ja johtaa työ- ja toimintakykyä haittaaviin kohtauksiin viikoittain. Migreenin aiheuttamista huomattavista haitoista kärsii Suomessa siten joka viikko yli satatuhatta ihmistä. Tässä Lääkärilehdessä käsitellään yleislääkärin näkökulmasta päänsäryn ja migreenin tutkimisen ja hoidon ongelmia.

Markus Färkkilä

Naisilla ja miehillä erilainen migreeniprofiili

Migreeniä sairastaa arviolta noin 10 % väestöstä. Esiintyvyys on suurimmillaan työikäisillä naisilla. Migreeni on kliinisesti monimuotoinen sairaus. Kohtausten tehokkaista hoidoista huolimatta noin 30 % täsmälääkkeiden käyttäjistä jää vaille tavoiteltua hoitovastetta.

Marja-Liisa Sumelahti, Heini Huhtala, Petteri Maunu

Akuutti päänsärky

Valtaosan äkillisestäkin päänsärystä aiheuttaa hyvänlaatuinen primaari syy, useimmiten migreeni. Sekundaarisista syistä tärkeitä ovat nimenomaan ne, joiden ennustetta voidaan parantaa spesifillä hoidolla.

Mikko Kallela