78147 osumaa

Paranee, paranee - Veritaudit-kirjan kolmas painos

Kun katselee Veritaudit-kirjan uusimman, kolmannen painoksen kantta, tulee mieleen vanha juttu blondista, joka sai seepran ja antoi sille nimen Pilkku. Ensimmäisen painoksen (vuodelta 1996, sivuja 543) kannet olivat odotusten mukaisesti punasävyiset, toisessa painoksessa (vuodelta 2000, sivuja 624) värimaalima oli jo sinivihreä mutta kansi muutoin sama, uusimman painoksen (sivuja 784) kansi on sitten aivan jotain muuta. De gustibus non est disputandum.

Robert Paul

Kuinka kolesterolihypoteesi sodittiin pitäväksi teoriaksi

Kolesterolin ja valtimotautien yhteys on vuosikymmenien aikana herättänyt erilaisia intohimoja ja täysin vastakkaisia mielipiteitä. Vaikka alan tutkijoiden parissa asiasta on nykyään laaja ja perusteltu konsensus, saa netistä ja mielipidekirjoista edelleenkin ristiriitaista tietoa, joka horjuttaa paitsi potilaiden myös monien lääkärien käsityksiä. Onko kolesteroli sittenkään tärkeä ja onko se ylipäänsä vain "amerikkalaisten lääketehtaiden keksimä salajuoni voittojensa kasvattamiseksi"? Kolesterolin ympärillä on käyty aika ajoin kovaa informaatiosotaa, jossa surullisina uhreina ovat olleet ne, jotka ennenaikainen valtimotauti on kaatanut, kun keskeiseen syytekijään on tehokkaasti ryhdytty vaikuttamaan vasta viime vuosina.

Timo Strandberg

Osteoporoosi- ja tulehduskipulääkkeiden uusia luustovaikutuksia

Bisfosfonaatteja on käytetty jo lähes 40 vuoden ajan luukadon hoidossa ja esimerkiksi pahanlaatuisten kasvainten aiheuttamissa luupesäkkeissä vähentämään luunsyöjäsolujen aktiviteettia. Perinteisten tulehduskipulääkkeiden joukkoon on tullut uusia tarkemmin suunnattuja lääkkeitä, syklo-oksygenaasi-2 (COX-2) -entsyymin estäjiä, joiden luustovaikutukset tunnetaan huonosti. Tässä väitöskirjatyössä selvitettiin näiden kahden lääkeryhmän tarkempia luustovaikutuksia sekä luuta hajottavissa että luuta muodostavissa soluissa.

Maarit Valkealahti

Persoonallisuushäiriöt Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortissa

Väitöstutkimuksessa selvitettiin persoonallisuushäiriöiden yleisyyttä nuorilla aikuisilla sekä niiden yhteyksiä lapsuuden perherakenteeseen ja yleisimpiin psykiatrisiin häiriöihin. Lisäksi arvioitiin persoonallisuushäiriöiden yhteyksiä temperamenttitekijöihin. Tutkimusaineisto muodostui Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneistä henkilöistä. Tutkimus koostui kaksivaiheisesta psykiatrisesta kenttätutkimuksesta ja rekisteritutkimuksesta. Tutkittavien lapsuuden perherakennetta ja sosiodemografisia tekijöitä arvioitiin aiempien seurantatutkimusten tietojen avulla.

Liisa Kantojärvi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat