77834 osumaa

Suomessa luottamuslääkäreitä, Tanskassa neuvonantajia

Kaikkiin pohjoismaisiin lääkäriliitoihin on perustettu kollegiaaliset tukiverkostot, joiden tehtävänä on auttaa lääkäreitä työssä jaksamiseen ja muissa omaan hyvinvointiin liittyvissä ongelmissa. Suomessa luottamuslääkärien toimialue on kaikkein laajin. Muissa Pohjoismaissa toiminta keskittyy neuvontaan ja keskusteluun, mutta meidän luottamuslääkärimme voivat myös hoitaa lääkäripotilaan itse.

Marit Henriksson

Masennuspotilaan toipuminen jää usein osittaiseksi

Melkein 90 %:lla terveyskeskuksen depressiopotilaista oli tämän tutkimuksen mukaan toipumista hidastavia muitakin psykiatrisia tai kroonisia fyysisiä sairauksia. Niinpä puolentoista vuoden kuluttua uusintatutkimuksessa neljännes potilaista sairasti yhä samaa depressiota. Puolet potilaista oli toipunut vain osittain tai depressio oli jo uusiutunut. Erityisen huonoa toipuminen oli päihdeongelmaisilla tai fyysisesti sairailla potilailla sekä niillä, joiden riippuvaiset, estyneet ja vaativat persoonallisuuden piirteet ylläpitivät masentuneisuutta.

Maria Vuorilehto

Pohjaa uudenlaisille lymfedeeman ja syövän hoitomenetelmille

Verisuonten uudismuodostus on välttämätöntä syöpäkasvaimen kehittymiselle, ja angiogeneesin estäminen onkin houkutteleva tapa estää syövän kasvua. Imusuonet puolestaan keräävät kudoksista nestettä, valkuaisaineita ja puolustusjärjestelmän soluja. Imusuonten toiminnan estyminen johtaa krooniseen turvotustautiin, lymfedeemaan, johon ei toistaiseksi ole olemassa parantavaa hoitoa.

Tuomas Tammela

IgA- ja IgM-nefropatian taudinkuva ja ennuste

Väitöskirjatyö käsittelee kahden munuaiskerästulehduksen, IgA-nefropatian (IgAN) ja IgM-nefropatian (IgMN), taudinkuvaa ja ennustetta. Perinteisesti IgAN ilmenee verivirtsaisuutena hengitystieinfektioon liittyen. Sekä IgAN:ssa että IgMN:ssa ensivaiheen löydöksinä saattaa olla ainoastaan mikroskoopilla havaittava verivirtsaisuus tai runsas valkuaisvirtsaisuus. Korkea verenpaine on yleinen löydös molempien tautien yhteydessä. Aiemmissa tutkimuksissa potilasmateriaalit ovat monilta ominaisuuksiltaan hyvin vaihtelevia. Loppuvaiheen munuaisten vajaatoiminnan ilmaantuvuutta IgAN:ssa ja IgMN:ssa on näin ollen vaikea tarkasti arvioida. Arviolta kuitenkin 10-20 %:lla potilaista vajaatoiminta etenee terminaalivaiheeseen 10-20 vuoden seurannan aikana. IgAN:n riskitekijöistä tiedetään jo paljon, toisin kuin IgMN:sta. Voimakas valkuaisvirtsaisuus, kohonnut seerumin kreatiniinitaso, korkea verenpaine, vahva-asteinen munuaiskerästen kovettuminen sekä soluvälitilan arpeutuminen ovat selviä huonon ennusteen merkkejä. Myös seerumin virtsahappopitoisuuden suureneminen näyttää ennustavan munuaistaudin etenemistä IgAN:ssa. Virtsahapon merkitys taudin synnyssä on selvittämättä. Aktiivisen tulehdusreaktion merkityksestä IgAN:n taudinkulussa tiedetään varsin vähän. Vaikea-asteista munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla potilailla on selvästi suurentunut riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Näyttää siltä, että myös lievä munuaisten toimintahäiriö vaikuttaa näiden tautien ilmaantuvuuteen. Epäselvää on, vaikuttaako munuaistauti itsessään sydän- ja verisuonitautien ilmaantuvuuteen ilman havaittua munuaisten vajaatoimintaa.

Juhani Myllymäki

Istukkahormonilla vaikutuksia rintarauhaseen

Istukkahormoni (hCG) on ihmisellä raskauden aikana istukasta erittyvä hormoni, joka muistuttaa lutenisoivaa hormonia (LH). Istukkahormoni ylläpitää alkuraskaudessa munasarjojen hormonitoimintaa ja mahdollistaa raskauden jatkumisen. LH ja istukkahormoni sitoutuvat samaan reseptoriin, jota on erityisesti munasarjoissa, mutta sitä on löydetty myös eräistä muista kudoksista, kuten ihmisen rinnasta. Aiemmin on ajateltu, että istukkahormoni ja luteinisoiva hormoni vaikuttavat ainoastaan munasarjoissa.

Aino Rönnblad

Lapsuusiän ongelmat ennakoivat myöhempää päihteiden käyttöä ja tupakointia

Nuorilla miehillä runsas päihteiden käyttö on osa jo lapsuusiässä alkanutta ongelmajatkumoa. Valtakunnallisen lastenpsykiatrisen seurantatutkimuksen mukaan ylivilkkaus, käytösongelmat sekä samanaikaiset käytös- ja tunne-elämän ongelmat lapsuusiässä ennustavat runsasta humalajuomista, päivittäistä tupakointia sekä päihderikoksia varhaisaikuisuudessa. Varhaisaikuisuudessa päihteitä runsaammin käyttävillä nuorilla miehillä esiintyi enemmän sekä antisosiaalista käyttäytymistä että psykiatrisia häiriöitä.

Solja Niemelä

Epiteliaalisen natriumkanavan merkitys keuhkojen toiminnassa syntymän jälkeen

Raskauden aikana sikiön keuhkot ovat täynnä nestettä. Keuhkojen pintasolukko tuottaa nesteen erittämällä osmoottisesti aktiivista kloridia. Vesi seuraa kloridia passiivisesti täyttäen keuhkot. Syntymän yhteydessä keuhkojen tyhjeneminen ylimääräisestä nesteestä on välttämätöntä normaalin kaasujen vaihdon onnistumiseksi. Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää epiteliaalisen natriumkanavan (ENaC) merkitystä vastasyntyneen lapsen keuhkonesteen poistossa. Väitöskirjassa selvitettiin myös, miten bronkopulmonaarisesta dysplasiasta (BPD) kärsivälle ennenaikaisesti syntyneelle lapselle annettu deksametasoni vaikuttaa ilmateiden ENaC:n mRNA:n määrään eli ilmentymiseen. Väitöskirjaan sisältyvissä tutkimuksissa on mitattu ilmateiden ENaC:n ilmentymistä sekä välillisesti ENaC:n toimintaa mittaamalla nenän pintasolukon eli epiteelin transepiteliaalista potentiaalieroa (N-PD) ja keuhkojen myötäävyyttä, keuhkokomplianssia (LC).

Otto Helve

in memoriam: Röntgenologi Matti Wiikeri 23.9.1919-11.11.2007

Röntgendiagnostiikan dosentti Matti Kullervo Wiikeri (ent. Viikeri) kuoli 11.11.2007 Taavinkodissa 87-vuotiaana. Hän oli syntynyt 23.9.1919 Porissa. Wiikeri pääsi ylioppilaaksi Porin lyseosta 1939 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1948 Helsingin yliopistosta. Työuransa alkupuolella hän toimi kunnanlääkärinä mm. Ristijärvellä ja Harjavallassa kunnes erikoistui ja pätevöity radiologian erikoislääkäriksi 1958.

Eero Taskinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030