Testosteronihoidoista pitäisi keskustella laajemminkin

Fysiologian dosentti Juhana Piha kommentoi keskustelua-palstalla Lääkärilehdessä 18-19/2008 (s. 1690-1) haastatteluani, joka julkaistiin Lääkärilehdessä 17/2008 (s. 1578-9). Katsomme miesten testosteronivajetta ja sen mahdollisia yhteyksiä oireisiin eri näkövinkkelistä. Pihan vastaanotolle tulee oireisia miehiä. Minä pyrin tarkastelemaan asiaa epidemiologiselta kannalta.

Seija Eskelinen

Lääketieteen vaikutus unohtui sepelvaltimotaudin riskiä punnittaessa

Lääkärilehdessä 15/2008 (s. 1375-81) julkaistun Finriski-tutkimuksen riskitekijöiden painotus antaa aihetta lisäpohdintoihin. Lääketieteellisten toimenpiteiden vaikutus oli artikkelissa jätetty huomioimatta.

Timo Töysä

Sepelvaltimotaudin hoito vaikutti kuolleisuuteen vasta 1980-luvulla

Kiitän kollega Timo Töysää mielenkiintoisista kommenteista. Finriski-tutkimuksessa olemme arvioineet kliinisten toimenpiteiden osuutta sepelvaltimotautikuolleisuuteen vuosien 1982 ja 1997 välillä. Olemme jättäneet Suomen Akatemialle tutkimusrahoitushakemuksen, jotta voisimme tutkia hoitojen ja riskitekijöiden vaikutuksen aina vuoteen 2007 saakka.

Erkki Vartiainen

Nuorten kuulonsuojeluun on syytä kiinnittää huomiota

Melu on edelleen työikäisen väestön kuulon suurin terveysriski. Haitalliselle työmelulle altistuu päivittäin yli 200 000 suomalaista. Vaikka työperäisten meluvammojen määrä on parissakymmenessä vuodessa puolittunut, ilmoitetaan uusia tapauksia edelleen noin 800 vuosittain ja viimeksi julkaistun, vuoden 2005, tilaston mukaan määrä olisi uudelleen kasvussa (1). EU:n muutaman vuoden takainen meludirektiivi ja valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta määrittelevät tarkoin, kuinka voimakkaalle melulle työntekijä saa työssään altistua ja miten liialliselta melualtistukselta tulee suojautua. Samoin on tarkoin määritelty, kuinka altistunutta henkilöä tulee työterveyshuollossa seurata (2,3). Näiden säädösten, muuttuneiden elinkeinorakenteiden ja parantuneiden työolojen toivotaan osaltaan vähentävän työperäisten meluvammojen määrää.

Heikki Löppönen

Nuorten miesten kuulo ja korvien oireilu varusmiespalvelukseen astuessa

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää varusmiesten kuulontutkimusten löydökset palvelukseen astuessa sekä verrata niitä aikaisempiin vastaaviin löydöksiin.

Seppo Savolainen, Rauno Pääkkönen, Jaana Jokitulppo, Markku Toivonen, Kyösti Lehtomäki

Mitä löytyy Papa-muutoksen takaa?

Papa-näytteiden ongelmana eivät ole väärät positiiviset, vaan väärät negatiiviset löydökset.

Merja Yliskoski, Virpi Rantanen

Milloin ja miten aloitan testosteronihoidon?

Testosteronivaje voi olla primaarista, eli kivesperäistä, tai sekundaarista, eli aivolisäke- tai hypotalamusperäistä. Ikääntymiseen liittyvässä testosteronivajeessa on yleensä kyse sekä kivesten vajaatoiminnasta että aivolisäke- ja hypotalamusjärjestelmän säätelyn heikkenemisestä.

Juhana Piha

Tyypin 2 diabeetikkoja on jo yli puoli miljoonaa

Tyypin 2 diabetes yleistyy myös nuorten aikuisten ikäryhmissä hätkähdyttävän nopeasti. Tämän varsinaisen diabetesepidemian lisäksi myös tyypin 1 diabetes yleistyy Suomessa tasaisesti.

Antti Reunanen, Lauri Virta, Timo Klaukka

Osteoporoosilääkkeissä tuskin tehoeroja

Osteoporoosin hoitoon käytetyt alendronaatti (Fosamax, MSD), risedronaatti (Optinate, Sanofi-Aventis) ja raloksifeeni (Evista, Lilly) eivät eronneet luunmurtumien ehkäisyssä. Tutkimuksessa oli mukana yli 43 000 keskimäärin 79-vuotiasta naista. Tutkimus tehtiin Yhdysvalloissa yhdistämällä lääkkeiden käytön seurantarekisteri hoitotoimenpiderekisteriin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Terveysministerit pohtivat muutoksia lääkepatentteihin

Maailman terveysjärjestön WHO:n yleiskokous pohtii keinoja, joilla uudet lääkkeet saataisiin kohtuuhinnoin käyttöön myös kehitysmaissa. Pohdinnan alla on erityisesti uusien lääkkeiden patenttisuojan muuttaminen. Geneveen kokoontuvien 193 maan terveysministereiltä odotetaan ainakin osaratkaisuja lääkkeiden saatavuuteen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä