Jäsenistö

Keski-Suomen keskussairaalan lastentautien yksikön erikoistuvan lääkärin määräaikaiseen virkaan LL Juha Saarinen ajalle 1.1.2008-30.4.2009.

Potilaskertomusjärjestelmien käytettävyysselvitys osoitti
Lääkärien mielipiteitä ei ole kuunneltu

Miksi tämä selvitys? Tai yhtä hyvin, miksi vasta nyt. Näin kysyy ainakin se äänekäs osa lääkärikuntaa, joka on jo vuosia valittanut sähköisten potilaskertomusjärjestelmien toimimattomuutta. Toisaalta maasta löytyy satoja tyytyväisiä kollegoja, joille ATK tarkoittaa muutakin kuin Automaattista Työn Kaksinkertaistumista. Isoilla paikkakunnilla ohjelmatalojen ohjelmat hidastelevat ja ne on otettu käyttöön keskeneräisinä lääkärien mielipiteitä ja tarpeita juurikaan kuulematta. Toisaalta löytyy ohjelmia, joiden kanssa lääkäri pystyy elämään ja hoitamaan potilaitaan. Lääkäriliiton vuosi sitten perustettu eHealth-valiokunta tarttui haasteeseen.

Tinja Lääveri, Hannu Paajanen, Heikki Ahtola, Kai Konki

Kymmenen järjestelmää, viisi lääkäriä

Lääkäriliiton vuonna 2007 toimintansa aloittaneessa eHealth-valiokunnassa syntyi ajatus kattavasta potilastietojärjestelmien käytettävyyden arvioinnista jo ensimmäisessä kokouksessa.

Jarmo Lahti

Potilaskertomusjärjestelmien arvioinnit

Medicus on käytössä kaikissa Suomen YTHS-toimipisteissä. Tietokannassa on noin 300 000 potilaan tiedot. Ohjelma käynnistyy nopeasti ilman viiveitä. Aluksi avautuu tyhjä potilaskertomusnäkymä, johon voi poimia potilaan joko henkilötiedoilla (nimi tai SOTU) tai vastaanottolistalta. Yläreunassa on alasvetovalikoita, sitten ruutunäppäimiä, joista voi valita selattavan kaavakkeen. On myös alt+ ja ctr+ -lyhytkomentoja, pääosin käytetään hiirtä. Yläreunassa näkyy potilaskertomuslehtien ja omien tekstien lukumäärä.

Kehitettävää riittää

Sama ohjelma ei toimi kaikkialla. Perusterveydenhuollon vastaanotolla vaatimukset ovat hyvinkin erilaiset kuin sairaalassa. Yksityispuolen potilaskertomusjärjestelmän ei puolestaan ensisijaisesti tarvitse tukea kymmenien lääkkeiden, satojen potilaskertomussivujen ja tuhansien laboratoriotulosten hallintaa. Tärkeää on myös se, että sairaalassa käytössä olevat ohjelmat seurustelevat keskenään niin, ettei päivystyspoliklinikalla jouduta käyttämään viittä eri ohjelmaa ja leikkaa-liimaa-menetelmää tietojen siirtämiseksi järjestelmästä toiseen.

Tinja Lääveri

Ammatillinen itsetunto suojaa tietokonestressiltä

Tietotekniikka on tullut työelämään jäädäkseen. Kaikkia se ei miellytä, mutta pärjättävä on silti.

Maija-Liisa Ihanus

Hyvä paha terveydenhuollon tietotekniikka

Syksyn 2007 kuuma puheenaihe niin sairaaloiden kuin terveyskeskusten käytävillä on ollut sähköisten sairauskertomusten käytettävyys. Järjestelmätoimittajat ovat saaneet korvat punaisina kuunnella välillä hyvinkin rankkaa palautetta käyttäjiltä. Tuntuu siltä, että tilanne on kääntynyt negatiivisen noidankehän puolelle. Nyt alkaa olla jo vaarana, että lapsi menee pesuveden mukana.

Sinikka Salo

Tasa-arvoa erikoisalan valintaan

Hyvä työyhteisö ja eettinen työilmapiiri houkuttelevat lahjakkaita nuoria lääkäreitä ja heistä myös kilpaillaan erikoisalojen kesken. Tässä lehdessä julkaistavan tutkimuksen mukaan kollegojen hyvä esimerkki ja myönteiset kokemukset uran alkuvaiheessa ovat yksi tärkeimmistä erikoisalan valintaan vaikuttavista tekijöistä (Hyppölä ym, s. 531-6). Positiivisen roolimallin suuri merkitys on tullut esiin myös ulkomaisissa tutkimuksissa (1). Tässä ammatissa elää edelleen kisälliperinne.

Mer jämställdhet i specialiseringen

En välfungerande och etisk arbetsmiljö lockar begåvade unga läkare, och konkurrensen om dem är också hård mellan specialiteterna. Enligt en undersökning som publiceras i denna tidning är kollegernas exempel och egna positiva erfarenheter i karriärens början några av de viktigaste faktorerna som påverkar valet av specialitet (Hyppölä m.fl. sid. 531-6). Även i undersökningar som gjorts i andra länder har vikten av positiva förebilder kunnat konstateras (1). Gesälltraditionen lever således vidare i vårt yrke.

Päivi Hietanen

Lääkärikin osaa kiusata ja ahdistella

Kun lääkäri joutuu kiusatuksi työpaikalla, kiusaaja on useimmiten oma esimies. Sukupuolinen ahdistelu tai häirintäkään eivät ole tuntemattomia ilmiöitä terveydenhuollon hierarkisissa työyhteisöissä. Yhteisöllisyyden puute jättää kiusatun lääkärin usein selviytymään yksin.

Ulla Järvi