Häpeä ja syyllisyys

Jorma Laitiselta on äskettäin ilmestynyt ajatuksia herättävä teos häpeästä ja syyllisyydestä. Useista tutkielmista koostuva "Syyllisyys" lähestyy häpeän ja syyllisyyden kokemusta ja alkuperää eri näkökulmista. Kyse on voimakkaista tunteista, joilla on kiinteä yhteys myös uskomiseen. Tiedon ja uskon välistä sidonnaisuutta Laitinen painottaa siteeraamalla Tuomas Akvinolaista, joka piti uskoa tiedon korkeimpana muotona ja jonka mukaan ihminen ei pelkän tiedon varassa ilman uskoa kykenisi elämään tässä maailmassa. Luonteenomaista Laitisen pohdiskelulle onkin elävä kiinnostus kristinuskon kirkonisien ajatteluun.

Raimo K.R. Salokangas

Yhteiskunnan kovaosaisten parhaaksi

"Monelle mielisairaala on outo, salaperäinen ja pimeä paikka. Tiedon lisääntyessä pelko vähenee ja muuttuu", todettiin Koppolan sairaalan ensimmäisessä omaistenpäivässä. Tietokirjailija Sirkka Liisa Tuovinen on lisännyt tätä tietoa kirjoittaessaan Pohjois-Karjalan kuntainliiton mielisairaanhoidon historiasta. Ensimmäinen osa (arvioitu Suomen Lääkärilehdessä 32/1999) käsitteli rajan taakse jääneen Pälksaaren piirimielisairaalan kehitystä, jälkimmäinen osa koostuu Pohjois-Karjalan mielisairaaloiden Paiholan, Kuurnan ja Koppolan historiasta.

Marja Simola

Veikko Huovinen ja Markku Pölönen:
Ennen ei kaveria jätetty

Veikko Huovinen kirjoitti Koirankynnen leikkaajan kannanotoksi inhimillisyyden puolesta. Mertsi Vepsäläinen läksi sotaan pelastamaan valtakunnan, mutta palasi takaisin päähän haavoittuneena invalidina. Mertsiä luotsasi läpi sodanjälkeisten karikoiden vanha tuttava, Eetvi Manninen. Millaista oli sosiaalinen vastuu ennen? Löytyykö Suomesta vielä nykyisin Eetvi Mannisia? kysyttiin Kainuun Lääkäriyhdistyksen järjestämillä Sairaan hyvä -filmifestivaaleilla Kajaanissa.

Ulla Toikkanen

Uuden sopimuksen tekstilisäyksistä neuvoteltava paikallisesti

Nyt on hyvä aika tehdä aloite oman kuntayhtymän luottamusmiesjärjestelmän päivittämisestä. Luottamusmieskaudet ovat päättymässä heinäkuun lopussa, ja terveydenhuollon organisaatiot muutoksessa. Tampereen luottamusmiestapahtumassa annettiin viime perjantaina eväitä päivitykseen sekä paikallisiin neuvotteluihin, joita luottamusmiehet käyvät uuteen lääkärisopimukseen sisältyvien tekstimuutosten käytäntöön viemisestä.

Minna Seppä

Vastaanottokäyntien määrä ei kerro terveyskeskuksen tehokkuudesta

Sitran ohjelmajohtaja Hannu Hanhijärvi esitti äskettäin, että terveyskeskuslääkärien vastaanottokäyntien määrän voisi kaksinkertaistaa nykyisestä. Ehdotus on herättänyt vilkasta keskustelua. Pelkästään vastaanottokäyntien määrän perusteella terveyskeskuksen tehokkuutta ei kuitenkaan voi arvioida.

Jukka Vänskä, Mikko Kangas

Työikäisiä lääkäreitä ulkomailla lähes 700

Suomalaisia lääkäreitä oli tämän vuoden alussa ulkomailla yhteensä 855 ja heistä oli työikäisiä 691. Määrä on viime vuosina ollut hienoisessa kasvussa.

Marit Henriksson

Marinesco-Sjögrenin oireyhtymän geenitausta

Marinesco-Sjögrenin oireyhtymä (MSS) on varhaisella lapsuusiällä alkava harvinainen peittyvästi periytyvä sairaus. MSS:n pääoireita ovat pikkuaivojen surkastumisesta johtuva ataksia, kaihi, lihasheikkous sekä liikunnallisen ja älyllisen suorituskyvyn heikkeneminen. Potilailla voi lisäksi esiintyä mm. hypogonadismia, luustomuutoksia, karsastusta sekä lyhyt aikuispituus. Harvinaisten, yhden perintötekijän aiheuttamien sairauksien tutkiminen voi olla apuna yleisempien keskushermostoa rappeuttavien sairauksien tautimekanismien selvittämistyössä.

Anna-Kaisa Anttonen

Ihmiskudosten alfa4-ketjuiset laminiinit ja syöpä

Tyvikalvot ovat soluväliaineen erilaistuneita osia, jotka sijaitsevat solukerrosten ja tiettyjen yksittäisten solujen välittömässä läheisyydessä. Ne tukevat kudosten rakennetta ja vaikuttavat solujen toimintaan solujen pintareseptorien välityksellä. Laminiinit kuuluvat tyvikalvojen päärakenneosiin. Tämän tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää vähiten tunnettujen laminiinien, alfa4-ketjuja sisältävien laminiinien, esiintymistä ihmiskudoksissa.

Noora Vainionpää

Turvapaikanhakijoiden terveysongelmat

Väitöstutkimuksessa selvitettiin Tampereen kaupungin vastaanottokeskukseen kymmenen kuukauden aikana 2003-2004 tulleiden 170 turvapaikanhakijan terveydentilaa, heidän kokemuksiaan kidutuksesta ja muusta väkivallasta ja heidän terveyspalvelujen käyttöään kuuden kuukauden seuranta-aikana. Lisäksi arvioitiin turvapaikanhakijoiden terveydenhuollossa käytettävissä olevia voimavaroja. Tutkimukseen osallistuneet olivat kotoisin 25 eri maasta ja heistä valtaosa oli nuoria aikuisia. Kaksi kolmasosaa oli miehiä ja viidesosa oli alaikäisiä.

Ilkka Pirinen

in memoriam: Kari Aimo Olavi Forsman 13.9.54-10.10.2007

Pikajuna Helsingistä Ouluun saapuu raiteelle kaksi. Laiturille hyppää hoikka lääketieteen opiskelija selässään musta jätesäkki. Pelastit jälleen kerran kotoisista Espoon lehtimetsistä tammi- ja vaahteravauvoja, joita sitten illan hämärinä tunteina istuttelimme Forsmanin taimikouluun Oulun yliopistollisen sairaalan lastenklinikan puolikaaren suojiin.

Jarmo Turunen, Martti Leppänen, Ossi Uusipaikka