Opioidiriippuvaisten hoito laajenee

Vaikka alkoholi onkin Suomen merkittävin päihde, hoitotakuu koskee myös huumeiden käyttäjiä. Opioidiriippuvaisia on Suomessa arviolta 3 700- 4 900. Opioidiriippuvaisten vieroitus ja korvaushoito metadonia ja buprenorfiinia käyttäen aloitettiin 1990-luvulla. Korvaushoito vähentää laittomien huumeiden käyttöä, rikollisuutta ja oheissairauksia, parantaa elämänlaatua ja mahdollistaa kuntoutumisen. Hoito maksaa, mutta on Käypä hoito -suosituksen mukaan tehokasta ja tuo kustannuksensa takaisin vähentämällä muita sosiaali- ja terveydenhuollon, poliisin ja vankeinhoidon kustannuksia.

Terhi Hermanson

Terveyskeskuksissa punnitaan korvaushoitoasetuksen vaikutuksia

Opioidiriippuvaisten korvaushoidon siirtyminen terveyskeskuksiin aiheuttaa Helsingissä nurinaa. Myös korvaushoitoja nykyisin toteuttavat päihdepsykiatrit suhtautuvat tänään voimaan tulevaan muutokseen ristiriitaisin tuntein.

Janne Ora

Kriisin toinen aalto tuo uusia ihmisiä hoitoon Jokelassa

Jokelan koulusurmat jättivät koulun oppilaisiin pelko- ja ahdistusreaktioita, keskittymisvaikeuksia ja eri tasoisia post-traumaattisen stressireaktion oireita.

Suvi Sariola

Vanhusten masennus tunnistettava jo perusterveydenhuollossa

Vanhusten mielenterveysongelmat eivät ole lisääntyneet, mutta niihin kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Vanhuksen masennuksen tunnistaminen on haasteellista, sillä olisi erotettava, milloin on kysymys hoitoa vaativasta oireilusta ja milloin taas elämään kuuluvasta surusta.

Ministeriön KASTE-ohjelma tahtoo sitouttaa lääkärit terveyskeskuksiin

Valtio tulee jakamaan tällä hallituskaudella noin 100 miljoonaa euroa erilaisiin kehittämishankkeisiin, joilla aiotaan nostaa suomalaisten terveys- ja sosiaalipalvelujen tasoa. Rahanjaolle pääsevät myös hankkeet, joissa pyritään ehkäisemään tiettyjen kansanosien syrjäytymistä.

Ulla Järvi

Venäjällä ja EU:ssa iso ero elinajan odotteessa

Venäläisten odotettavissa oleva elinaika on noin 13 vuotta lyhyempi kuin EU-maiden kansalaisilla keskimäärin. Elintapaongelmien vuoksi venäläiset menettävät vuosittain noin 20 miljoonaa elinvuotta verrattuna tilanteeseen, jossa he eläisivät yhtä pitkään kuin EU:n kansalaiset keskimäärin.

Mikko Vienonen

Lääkelaitos kokoaa lääketiedot lääkärien käyttöön sähköisesti

nLääkelaitos aikoo parantaa lääkärien mahdollisuuksia saada lääkkeitä koskevia valmistetietoja sähköisesti.

Suvi Sariola

Genotyyppi ei vaikuta astmapotilaan hoitoon

Astmaatikkoja hoitavilla lääkäreillä ei ole tavanomaisessa potilastyössä edelleenkään tarvetta genotyyppauksiin.

Hannu Puolijoki

Polikliiniset synnytykset haastavat henkilökunnan tarkkanäköisyyden

Lapsivuodepsykoosin riskiryhmässä olevien äitien tunnistaminen on polikliinisten synnytysten yleistyessä aiempaa tärkeämpää. Koska äiti ja vauva viipyvät tavallisestikin synnytyssairaalassa enää korkeintaan kolme vuorokautta, sekä riskiryhmät että psykoosia ennakoivat oireet olisi havaittava tänä aikana. Myös avoterveydenhuollon seurannan merkitys korostuu.

Pertti Kirkinen

Voisiko morfea sittenkin olla borrelioosin ilmentymä?

Borrelioosin osuudesta morfeaan eli orvaskeden arpeutumista aiheuttavaan ihotulehdukseen on saatu uutta näyttöä. Mikäli näin on, tuoretta tai edelleen aktiivisesti leviävää morfeaa kannattaisi ehkä sittenkin hoitaa antibiooteilla.

Sirkku Peltonen