Lääkäriksi - ja lääkärinä

Tartuin tämän uutuuden arviointitehtävään innokkaana, mutta hieman pelokkaana. Kirjan esittely Duodecimin mainoslehtisessä kuulosti mielenkiintoiselta. Teos on tarkoitettu lääkärien peruskoulutukseen, ja omasta valmistumisestani on kulunut niin vähän aikaa, että kuulun lähes kohderyhmään. Kirjassa luodaan kuvaa lääketieteen olemuksesta, työn etiikasta ja työn eri ulottuvuuksista. Uskaltaisinko kuitenkaan sanoa opuksesta rehellistä mielipidettäni, kun toimittajina on nykypäivän arvostetuimpia kollegoita aina arkkiatria myöten?

Silja Kosola

Allergioiden laaja kirjo

Uunituore allergioita käsittelevä kirja on esipuheensa mukaan tarkoitettu paitsi kaikille terveydenhuollon ammattilaisille, myös allergioista kärsiville potilaille ja heidän läheisilleen. Kirjan rakenne on kokonaan uudistettu ja luettavuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Tässä on onnistuttu. Kirja kuuluu Duodecimin uuteen Hyvä hoito-sarjaan ja siitä on myös verkkoversio, jota on helpompi päivittää kuin perinteistä kirjaa. Teoksen artikkelit ja alaotsakkeet tarjoavat pienempiä kokonaisuuksia, joista tiedon saa helpommin "pakettina" kuin vanhanmallisen oppikirjan joskus läkähdyttävän pitkistä luvuista. Tietoiskuja on helppo tulostaa nettiversiosta, vaikkapa potilaalle itsehoito-ohjeiksi.

Juhani Rinne

Uusien hoitojen etiikka

Uusin moniraitainen kuvauslaite, lääkestentti, kehonulkoinen happihoito, neulaton rokoteinjektori, keinomaksa, aivostimulaattori. Lääketiede tuottaa yhä mielenkiintoisempia keksintöjä, joilla voi hoitaa potilaita, tai joita voi ainakin kokeilla potilaiden hoitamiseen. Mutta mistä tiedämme, ettei kyse ole vain high-tech-aikaan sovelletusta vanhasta tavasta viihdyttää potilaita sillä aikaa kun luonto parantaa?

Samuli Saarni

Valtuuskuntalaiset kehuvat tuoretta lääkärisopimusta

Suomen Lääkäriliiton valtuuskunta hyväksyi uuden lääkärisopimuksen äänestyksen jälkeen viime perjantaina. Kysyimme kahdelta kokoukseen osallistuneelta valtuuskunnan jäseneltä kommentteja tuoreesta sopimuksesta.

Janne Ora

Lääkärisopimuksen pääkohdat 1.10.2007-31.1.2010

Lääkäriliiton hallitus ja valtuuskunta ovat hyväksyneet kunnallisen lääkärisopimuksen, joka tulee voimaan lokakuun alusta. Lääkärien palkat nousevat runsaan kaksivuotisen sopimuskauden aikana 10,7 prosenttia, mikä vastaa koko kuntasektorin yleistä tasoa.

Levottomat jalat tulisi huomioida myös psykiatriassa

Levottomien jalkojen oireyhtymän patofysiologia on vielä osin tuntematon, mutta dopamiiniaineenvaihdunnan osuus on ilmeinen. Levottomien jalkojen oireyhtymän esiintyvyys aikuisväestössä on 2,5-10 %. Vakavan, hoitoa vaativan oireyhtymän esiintyvyys on noin 3 %. Oireyhtymän on kuvattu johtaneen jopa itsemurhaan, mutta silti sen aiheuttamaa haittaa edelleenkin usein vähätellään ja vain murto-osa tapauksista tulee diagnosoiduksi lääkärin vastaanotolla. Oireyhtymä on potilaalle joskus hyvinkin tuskallinen ja elämänlaatua heikentävä, ja etenkin vaikeammissa tapauksissa unensaanti usein häiriintyy. Univaje puolestaan heikentää toimintakykyä ja altistaa psykiatriselle sairastumiselle, onnettomuuksille, ylipainolle, diabetekselle sekä sydän- ja verisuonisairauksille.

Juha Markkula

Lääkityksen teho ja aineenvaihdunta sydänlihassairaudessa

Hypertrofisessa kardiomyopatiassa sydämen verenkierto, hapenkulutus sekä rasvahappojen käyttö korreloivat hypertrofian asteen kanssa siten, että lievässä hypertrofiassa sydämen verenkierto, hapenkulutus ja rasvahappojen käyttö sekä sydämen työtehokkuus olivat lisääntyneet terveisiin verrattuna. Vaikeassa hypertrofiassa verenkierto ja aineenvaihdunta eivät eronneet terveestä sydämestä, mutta työtehokkuus oli heikentynyt. Dilatoivassa kardiomyopatiassa sydämen rasvahappojen käyttö oli vähentynyt terveisiin verrattuna. Toisaalta, vasemman kammion toiminnan edelleen huonontuessa ja insuliiniresistenssin kehittyessä rasvahappojen käyttö lisääntyi.

Helena Tuunanen

Keskosena syntyminen jättää jälkensä sydämeen ja kuuloaivokuoreen

Hyvin ennenaikainen syntymä ja sikiön kasvuhäiriö ovat riskitekijöitä lapsen kehitykselle. Tutkimuksessa selvitettiin pienipainoisten keskosten neurologista suoriutumista, sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa sekä kuuloaivokuoren erottelukyvyn kehitystä 5 vuoden iässä. Suomessa 1996-97 syntyneistä, alle 1 000 g painaneista keskosista 9 %:lla todettiin kehitysvammaisuus, 14 %:lla aivohalvaus, 4 %:lla oli kuulolaite. Vaikka keskosten älykkyys- ja neuropsykologisten testien tulosten keskiarvot asettuivat normaalialueelle, ne olivat merkittävästi viitearvoja pienempiä. Merkittävä toiminnallinen haitta todettiin 20 %:lla, lievä haitta 19 %:lla, ja 61 % lapsista oli toiminnallisesti normaaleja. Sikiökautinen kasvuhäiriö jatkui myöhemmin hitaana kasvuna.

Kaija Mikkola

Selittämättömät ruumiilliset oireet yleisempiä naisilla

Lääketieteellisesti selittämättömät oireet, joita kutsutaan somatisaatio-oireiksi tai somatisoinniksi, ovat yleinen ilmiö. Somatisoinnista aiheutuu subjektiivista kärsimystä ja henkilöiden toimintakyvyn heikkenemistä. Tässä väitöstutkimuksessa arvioitiin 1 600 oululaisen 30-vuotiaan henkilön somatisaatiohäiriön ja somatisaatio-oireilun yleisyyttä.

Juha T. Karvonen

Vaihtoehtoja sepelvaltimoiden pallolaajennushoidossa

Sepelvaltimoiden pallolaajennushoidon ongelmana on hoidetun ahtauman uudelleen ahtautuminen. Metalliverkkoputkea käytettäessä restenoosia esiintyy 15-30 %:lla potilaista. Solunsalpaajaa vapauttavia lääkestenttejä käytettäessä uudelleenahtautumista tapahtuu 5-10 %:lle potilaista. Toisaalta lääkestenttien käyttöön saattaa liittyä lisääntynyt riski stentin myöhäiselle trombosoitumiselle eli verihyytymän muodostumiselle stentin sisälle. Tämä tapahtuma johtaa uusintainfarktiin 40-50 %:lla potilaista ja kuolemaan 20 %:lla potilaista.

Pasi Karjalainen