Asumismuoto ja terveyserot

Kuten muissakin Pohjois-Euroopan ja Pohjois-Amerikan maissa ja Australiassa, Suomessa on tapahtunut selvä demografinen muutos viime vuosikymmenien aikana. Yhä pienempi osuus väestöstä elää avioliitossa, ja vastaavasti avoliitossa ja yksin asuvien osuudet ovat kasvaneet. Virallinen siviilisääty ei enää heijasta yksilön asumismuotoa, sillä naimattomat, eronneet ja lesket saattavat asua yksin tai avopuolison, lasten, vanhempien, sisarusten tai sukuun kuulumattomien henkilöiden kanssa. Niinpä viralliseen siviilisäätyyn verrattuna asumismuoto saattaa selvemmin heijastaa ihmisten välisiä sosiaalisia siteitä ja terveyttä. Tämän tutkimuksen yleisenä tavoitteena oli lisätä tietämystä asumismuodon mukaisten terveyserojen suuruudesta, kehityssuunnista ja määräävistä tekijöistä suomalaisessa työikäisessä väestössä.

Kaisla Joutsenniemi

Dementoituvien henkilöiden hoitoa ja palveluja on mahdollista parantaa monin käytännöllisin keinoin

Dementiaa sairastavat henkilöt tarvitsevat erityisen haavoittuvuutensa vuoksi asianmukaista terveydenhoitoa, kuntoutusta ja riittäviä sosiaalisia palveluja, jotta heidän autonomiaansa voidaan tukea ja laitoshoidon tarvetta myöhentää. Tässä väitöstyössä kartoitettiin mahdollisia karikoita dementiaa sairastavien henkilöiden hoidossa: lonkkamurtuman jälkeistä kuntoutumista, sopimattomia lääkkeitä, psykoosilääkkeitä ja sosiaalisia, juridisia ja taloudellisia palveluja. Tutkimuksessa käytettiin kolmea suomalaista potilasaineistoa vuosilta 1999-2005. Potilaiden keski-ikä oli 78-86 vuotta. Tutkimus tehtiin Kansaneläkelaitoksen tuella ja osa siitä toteutettiin yhteistyössä Vanhustyön Keskusliiton kanssa.

Minna Raivio

Solunulkoisen nestetilavuuden vaihtelun vaikutukset dialyysipotilailla

Suomessa on noin 1 200 pitkäaikaisesti keinomunuaishoitoa saavaa potilasta. 70-90 %:lla heistä on verenpainetauti tai sydämen vasemman kammion liikakasvu. Lisäksi noin kolmasosalla on sepelvaltimotauti tai sydämen vajaatoiminta. Dialyysihoidossa olevien potilaiden kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin onkin noin 70-kertainen normaaliväestöön verrattuna, ja noin puolet kuolleisuudesta johtuu sydämen ja verisuonien sairauksista. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin dialyysihoidon ja solunulkoisen nestetilavuuden vaihtelun vaikutuksia pitkäaikaisessa dialyysihoidossa olevien potilaiden verenpainetta, sydänlihaksen hapenpuutetta ja sydämen lepovaiheen toimintaa mittaaviin muuttujiin.

Seppo Ojanen

Insuliininerityksen taustalta löytyi uusi mekanismi

Uuden välittäjäaineen löytyminen voi avata uusia uria diabeteksen lääkekehitykseen.

Verkkokurssi infektioiden torjunnasta

Itseopiskelupaketti terveydenhuollon infektioista sopii sekä työtä aloittaville että kertauskurssiksi alalla pitempään toimineille.

Lääkärit eivät tahdo aseenomistajien mielenterveyden vahdeiksi

Jokelan tragedian jälkimainingeissa ehdotettiin, että aseen hallussapitolupa vaatisi lääkärintodistusta ja että lääkärien pitäisi ilmoittaa poliisille potilaista, joille ase ei sovi. Ruotsissa näin on, mutta homma ei toimi.

Keuhkonsiirto ei auta kystisessä fibroosissa

NEJM:ssa julkaistun tutkimuksen mukaan vain murto-osa lapsipotilaista hyötyy leikkauksesta. Tulos yllätti tutkijat.

Suomalaiset lihovat, vaikka syövät terveellisemmin

Nuorten aikuisten painoindeksi nousee selvimmin. Kolesterolipitoisuudet ovat kuitenkin menossa hyvään suuntaan.

Lääkäri, tunnistatko avioliiton terveysvaikutukset?

Avioliitossa elävät terveimmät suomalaiset. Parisuhteen virallistaminen vähentää etenkin alkoholinkulutusta.

Farmaseuttilakko voi jo haitata puhelinreseptejä

Lakko laajenee taas perjantaina. Sen piirissä on silloin reilu kolmannes Suomen apteekeista, mutta harva sulkee ovensa.