Lempeä stimulaatio yleistyy hedelmöityshoidoissa

Lempeä stimulaatio eli niin sanottu antagonistihoito yleistyy hedelmöityshoidoissa. Suomessa tehtiin viime vuonna noin 5 000 koeputki- ja mikrohedelmöityshoitoa, joista kolmasosassa käytettiin lempeää, lyhyen kaavan mukaista hormonihoitoa.

Miia Soininen

Sikiön FAS-riskillä yhteyttä geneettisiin tekijöihin

Äidin alkoholinkäyttö raskausaikana voi pahimmillaan aiheuttaa syntyvälle lapselle alkoholisyndrooman (FAS). Eläinkokeet, väestötutkimukset ja kaksostutkimukset viittaavat siihen, että FAS-riski on ainakin jossain määrin geneettisten tekijöiden säätelemä, eikä riipu pelkästään juodun alkoholin määrästä. Alkoholismin ja sen liitännäissairauksien genetiikka on kuitenkin monimutkaista, löydökset osittain kiistanalaisia ja tutkimukset kohdistuvat pääosin miehiin.

Pertti Kirkinen

Yhdysvalloissa laadittiin suositus munasolujen luovutuksen hinnaksi

Hedelmöityshoidoissa tarvittavista munasoluista maksetaan hyvin eri suuruisia summia eri maissa. Ainakin Yhdysvalloissa munasolujen luovuttamiseen on liittynyt lieveilmiöitä, kuten keinottelua hinnoilla. Ansaitsemismahdollisuuden takia luovuttajat ovat myös olleet valmiita vaarantamaan oman terveytensä.

Pertti Kirkinen

FDA:n SSRI-varoitus vähensi nuorten masennusdiagnooseja

FDA varoitti lokakuussa 2003, että lasten ja nuorten masennuksen hoitaminen serotoniiniselektiivisillä (SSRI) masennuslääkkeillä voi lisätä itsetuhoisen käyttäytymisen riskiä. Varoituksen mahdollisia vaikutuksia selvitettiin tutkimuksessa, johon otettiin masennusepisodin lokakuun 1998 ja syyskuun 2005 välillä sairastaneita 5-18-vuotiaita lapsi- ja nuorisopotilaita. Suuren aineiston perusteella ilmeni, että sekä poikien että tyttöjen diagnosoitujen masennusten nouseva trendi katkesi vuoteen 2005 tultaessa. Lastenlääkärien ja perusterveydenhuollon lääkärien tekemien masennusdiagnoosien määrä väheni eniten. Psykiatrien diagnosoima määrä kasvoi, mutta ei korvannut muiden lääkärien diagnoosien vähenemää. Samalla lääkkeiden määräämisessä tapahtui dramaattinen muutos. Ennen varoitusta SSRI-lääkettä saavien masennuspotilaiden osuus oli ollut hienoisessa nousussa, mutta nyt se putosi runsaasta 60 %:sta alle 30 %:iin. Psykoterapiaa saaneiden osuus ei muuttunut.

Raimo K. R. Salokangas

Onko molemminpuolinen korvatulehdus erilainen kuin toispuolinen?

Vanhassa ja tavallisessa lastentaudissa riittää yhä tutkimista ja yllätyksiä. Omassa tutkimuksessamme totesimme viime syksynä, että molemminpuolinen korvatulehdus paranee hoidettunakin selvästi hitaammin kuin toispuolinen. Loppuvuodesta Lancetissa julkaistiin iso, tälläkin palstalla referoitu meta-analyysi, jossa todettiin, että antimikrobihoidosta on selvimmin hyötyä alle 2-vuotiaiden lasten molemminpuolisessa korvatulehduksessa lumeeseen verrattuna. Nyt otiitin puoleisuudesta on innostuttu laajemminkin ja asiaa pohti omien aineistojensa pohjalta kaksi arvostettua työryhmää Atlantin molemmin puolin.

Marjo Renko

Bisfosfonaatit lisäävät leukaluun osteonekroosin riskiä

Bisfosfonaatit vähentävät syövän etäpesäkkeiden tai myelooman haurastuttaman luuston murtumia. Lääkettä saaneilla potilailla on todettu leukaluun osteonekroosia. Osteonekroosin etiologiaa ei tunneta, mutta syyksi epäillään bisfosfonaattien aiheuttamaa hidastunutta luuaineksen uusiutumista.

Sirkku Jyrkkiö

Foolihappo saattaa vähentää aivohalvauksia primaaripreventiossa

Kun homokysteiini havaittiin itsenäiseksi riskitekijäksi sepelvaltimotaudille, aivohalvauksille sekä syville laskimotrombooseille, on tautien komplikaatioita pyritty vähentämään alentamalla homokysteiiniä. Tulokset satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia. Lancetissa julkaistiin meta-analyysi tutkimuksista, joissa potilaille on annettu foolihappoa (annos 0,5-15 mg/päivä) tavoitteena aivohalvauksen ehkäisy. Meta-analyysissä oli mukana kahdeksan satunnaistettua, kontrolloitua tutkimusta (n = 16 841). Tutkimusten kesto vaihteli 2 ja 6 vuoden välillä. Foolihappolisä vähensi aivohalvauksen riskiä 18 %. Erityisen hyödyllinen se oli primaaripreventiossa. Aiemman aivohalvauksen sairastaneilla foolihappopreventiosta ei ollut hyötyä. Foolihappo vähensi aivohalvauksia sitä enemmän, mitä enemmän se vähensi homokysteiinipitoituutta ja mitä pidempään potilaat sitä saivat.

Kaisu Pitkälä

... mutta ei kuitenkaan kolorektaaliadenoomia riskipotilailla

Useissa epidemiologisissa tutkimuksissa on osoitettu, että vähäfolaattiseen ruokavalioon liittyy kolorektaalimalignoomien riskin kasvu. Yhdysvalloissa tehtiin 10 vuoden satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus, jossa oli mukana 1 021 potilasta. Puolet sai foolihappoa (1 mg/päivä) ja puolet lumetta. Kolmen ensimmäisen vuoden aikana lähes kaikki tutkittavat osallistuivat seurantaan ja kolonoskopioihin. Ryhmien välillä ei ollut eroa uusien adenoomien ilmaantuvuudessa (11,4 % foolihapporyhmässä ja 8,6 % lumeryhmässä). Noin 60 % osallistui toiseen seurantaan, jossa ryhmien välillä ei edelleenkään ollut eroa adenoomien synnyssä. Foolihappoa saaneilla oli kuitenkin riski saada useampia adenoomia (kolme tai enemmän) tai pidemmälle edennyt leesio.

Kaisu Pitkälä

Kuoleman oikeasta paikasta on keskusteltava edelleen

Varatuomari Joni Siikavirta näyttää olevan sitä mieltä, että suurin asiantuntemus vanhuksen viimeisten viikkojen ja kuukausien elämän ennustamisesta olisi erikoissairaanhoidossa (SLL 35/2007, s. 3036). Olen seurannut näitä prosesseja työssäni yli 35 vuotta ja tullut siihen tulokseen, että paras asiantuntemus tällaisessa tilanteessa on terveyskeskuksessa. Tietenkin edellytyksenä on, että terveyskeskuksessa on yksi tai useampi lääkäri, joilla on kokemusta yli 50 000 potilaskontaktin hoitamisesta. Tällöin on jo syntynyt sellainen kokemus ja näkemys, jonka perusteella lääkäri tietää, milloin potilas hyötyy erikoissairaanhoidosta ja milloin hänelle on siitä vain haittaa.

Pekka Lantto

Miten imetysaikana saa käyttää alkoholia?

Monissa kulttuureissa ympäri maailmaa on ollut vallalla käsitys, että alkoholin nauttiminen edistää imetystä rentouttamalla äitiä ja lisäämällä maidontuotantoa. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että alkoholin käyttö laskee imettävän äidin oksitosiinitasoa (1) ja vähentää maidon eritystä noin 20 prosentilla 3-4 tunnin ajaksi (2). On myös todettu, että pienehkökin äidin nauttima alkoholi-määrä (0,3 g/kg) vaikuttaa imeväisen uneen häiritsevästi (3). Lapsi nukahtaa nopeammin mutta heräilee, jolloin kokonaisuniaika ja aktiiviunen aika jää lyhyemmäksi imetystä seuraavan 3,5 tunnin aikana. Tutkittavat lapset olivat myös heräillessään aktiivisempia.

Maija-Riitta Ordén