77851 osumaa

Solidaarinen palkkapolitiikka ei vastaa haasteisiin

Helsingin Sanomissa sunnuntaina 9. syyskuuta ilmestyneessä artikkelissa seurattiin kuntasektorin alojen palkkakehitystä vuodesta 1975 lähtien. Artikkeli oli otsikoitu näyttävästi: "Lääkärit ovat kuntien palkkaraketteja" ja "Suhteellisesti eniten ovat kuitenkin nousseet kodinhoitajien ansiot". Artikkelissa kerrottiin, että: "Lääkärien ja hammaslääkärien palkat ovat nousseet euroissa laskettuna eniten, kun verrataan keskenään kuntatyöntekijöiden kokonaisansioita viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana. Seuraavaksi eniten palkkaansa ovat nostaneet talous- ja hallintojohtajat."

Heikki Pälve

Uutta tietoa suomalaiseen tautiperimään kuuluvan LPI-taudin pitkäaikaisennusteesta

Väitöstutkimuksessa selvitettiin ravitsemuksellisten ongelmien, karnitiininpuutoksen, munuaiskomplikaatioiden sekä raskauteen ja synnytyksiin liittyvien ongelmien yleisyyttä lysinuurista proteiini-intoleranssia (LPI) sairastavilla suomalaisilla potilailla. Lisäksi tutkittiin suun kautta annettavan lysiinilisän tehokkuutta ja käyttökelpoisuutta LPI-potilaiden pitkäaikaishoidossa.

Laura Tanner

Koherenssin tunne ja terveys

Ihmisen koherenssin tunne tarkoittaa elämänhallinnan tunnetta - sitä kuinka hyvin ymmärtää ympäristöään, tajuaa merkityksiä ja hallitsee tilanteita. Ihminen, jolla on vahva koherenssin tunne, ottaa vaikeudet vastaan haasteina eikä heti luovuta ja masennu. Vahva koherenssin tunne on tärkeä tekijä stressinhallinnassa. Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli tutkia, onko sepelvaltimotaudin, syövän ja tapaturmien ilmaantuvuus sekä kokonaiskuolleisuus pienempi miehillä, joilla koherenssin tunne on vahva, verrattuna miehiin, joilla koherenssin tunne on heikko.

Esko Poppius

Skitsofrenian geenitausta

Perhe-, kaksos- ja adoptiotutkimusten perusteella skitsofrenialla on merkittävä perinnöllinen tausta, joskin myös ympäristötekijät vaikuttavat taudin syntyyn. Aikaisemmin Suomessa kromosomista 5 löytynyt alue kytkeytyi skitsofreniaan perheaineistossa, joka koostui 441 perheestä ja käsitti 865 skitsofreniaa sairastavaa ihmistä. Viime aikoina tältä samalta alueelta on löydetty muissa väestöissä useita geenejä, joiden variaatiot näyttäisivät altistavan skitsofrenialle. Erityisesti hermoston välittäjäaineen gamma-aminovoihappo A -tyypin reseptorien alayksiköistä muodostuva geenirykelmä näyttäisi liittyvän suurentuneeseen sairastumisriskiin. Näiden geenien roolia skitsofreniassa tutkittiin myös suomalaisessa väestössä analysoimalla niissä sijaisevia variaatioita. Havaintona oli, että GABRG2-geenin variaatiot näyttävät liittyvän skitsofrenian sairastumisriskiin. Lisäksi nämä variaatiot näyttivät liittyvän työmuistin toimintaan. Skitsofreniaa sairastavien kognitiiviset toiminnot ovat usein huonontuneet, joten löydös voi tulevaisuudessa avata uusia mahdollisuuksia työmuistin toiminnan tutkimuksessa.

Joni Turunen

Pakon käyttö psykiatristen potilaiden sairaalahoidossa Suomessa

Vapauden rajoittaminen on aina kajoamista ihmisen perustuslailliseen oikeuteen ja siten tahdosta riippumaton hoito psykiatriassa on ongelmallinen alue. Länsimaissa on herätty keskustelemaan tästä aiheesta viime vuosikymmeninä ja tahdosta riippumatonta hoitoa on pyritty vähentämään lainsäädännöllisin keinoin. Jotta tahdosta riippumattoman hoidon ja toimenpiteiden käyttöön voidaan vaikuttaa, tarvitaan vertailukelpoista tietoa sen määrästä ja laadusta.

Carita Tuohimäki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030