77850 osumaa

Insuliinineritys vaikuttaa laihduttamiseen

Tutkimustulokset erilaisten laihdutusdieettien vaikutuksista ovat hyvin vaihtelevia. On arvioitu, että tutkimusmenetelmien erojen lisäksi myös tutkittavien fysiologiset erot vaikuttavat laihdutustuloksiin. Nyt selvitettiin, kuinka erot tutkittavien insuliininerityksessä vaikuttavat kahden eri laihdutusdieetin tuloksiin. Ylipainoiset nuoret aikuiset (n = 73) satunnaistettiin kahteen dieettiryhmään, joista toinen perustui ruokavalion matalaan glykeemiseen kuormaan ja toinen rasvan vähäiseen määrään. Tutkittavia seurattiin 18 kuukautta. Intervention alussa tutkittaville tehtiin sokerirasituskoe, jonka yhteydessä mitattiin myös insuliinin eritys.

Tiina Laatikainen

Apua sydämen akuutin vajaatoiminnan selvittelyyn

Kanadalaisessa monikeskustutkimuksessa selviteltiin eteispeptidin (NT-proBNP) määrityksen vaikutusta hoitoon, kun potilaalla epäillään sydämen vajaatoimintaa. Tutkimukseen satunnaistettiin 500 ensiapuun tämän syyn takia tullutta potilasta niin, että puolessa tapauksista kliinikko sai tulovaiheessa tietoonsa eteispeptidituloksen. Vajaatoiminta osoittautui lopulliseksi diagnoosiksi 230 potilaalla ja heillä NT-proBNP oli selvästi muuta ryhmää korkeampi. Tieto eteispeptidipitoisuudesta lyhensi päivystyspoliklinikkakäyntiä 21 %, vähensi uusia sairaalahoitojaksoja 2 kuukauden seurannassa 35 % ja myös sairaanhoitokuluja. Tutkimus vahvistaa aikaisempia tutkimustuloksia. Eteispeptidin määritys on kustannustehokas lisäapu akuutin vajaatoiminnan poissulkemisessa hengenahdistuksen syynä.

Juhani Airaksinen

Ravitsemussuositukset kaipaavat lähinnä tarkistamista

Timo Kuusela vaati näkökulmakirjoituksessaan ravitsemussuositusten kyseenlaistamista (SLL 35/2007, s. 3087-9). Viime vuosina on kieltämättä saatu näyttöä nopeasti imeytyvien hiilihydraattien aiheuttamasta sydän- ja verisuonitautien (1) ja tyypin 2 diabeteksen (2) vaaran suurenemisesta. Samalla näyttö kerta- ja monityydyttymättömien rasvahappojen hyödyistä on vahvistunut (1).

Mikael Fogelholm

Suolistosyövän seulonta soveltuu terveydenhuollon rutiiniohjelmaksi

Suomessa käynnistettiin kohdunkaulasyövän seulonta 1960-luvun alussa, ja 1980-luvun puolivälissä aloitettiin rintasyövän mammografiaseulonnat. Molemmat seulonnat toteutettiin järjestelmällisinä väestöseulontoina, seulontakutsu lähetettiin henkilökohtaisesti ja seulontatiedot rekisteröitiin keskitetysti. Kohdunkaulasyöpäkuolleisuus on pienentynyt lähes 80 % seulonnan käynnistämisen jälkeen, ja rintasyöpäseulonnalla on ehkäisty arviolta neljännes seulontaan kutsuttujen rintasyöpäkuolemista.

Nea Malila, Harri Vertio

Voidaanko nivelreuma parantaa?

Kuluneen kaskun mukaan nivelreumasta tiedetään kaikki paitsi, mikä sen aiheuttaa ja miten se voidaan parantaa. Kroonisuutta ja etenevää luonnetta onkin pidetty nivelreumalle ominaisina. Aiemmin julkaistuissa potilasaineistoissa röntgenkuvissa nähtävät nivelvauriot ovat edenneet jatkuvasti ja sellaisten potilaiden osuus, joille ei kehittynyt 5-10 vuodessa luueroosioita, on jäänyt 1-5 %:iin (1). Perinteinen reumalääkitys hidastaa nivelvaurioiden kehittymistä, mutta oireettomuus (remissio) saavutetaan harvoin ja yleensä vain ohimenevästi.

Kari Puolakka

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030