Myös töissä olevien miesten masennus jää hoidotta

Sosiaalisen ja taloudellisen eriarvoisuuden lisääntyminen näkyy myös terveydenhuollossa; työssä ja muutenkin hyvässä asemassa olevat saavat tasokasta hoitoa, mutta työttömät ja muuten syrjäytyneet jäävät vaille tarvitsemaansa hoitoa. Varsinkin syrjäytyneet miehet ovat huonossa asemassa. Tämä näkyy nyt myös masennuksen hoidossa.

Raimo K. R. Salokangas

Myös dementikot hyötyvät liikunnallisesta kuntoutuksesta

Dementoivissa sairauksissa liikkuminen jäykistyy ja kävely hidastuu taudin vaikeutuessa. Jäykkyys mutkistaa pieniäkin päivittäisiä toimia ja hankaloittaa hoitajien työtä. Toimintakykyä heikentää edelleen taudille tyypillinen laihtuminen ja lihaskato, joka haurastuttaa ja vaikeuttaa kehon hallintaa sekä altistaa kaatumisille. Ranskassa tehtiin dementoituneille laitoshoidon potilaille satunnaistettu kontrolloitu tutkimus, jossa selvitettiin intensiivisen liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuutta.

Kaisu Pitkälä

Turvallinen iskemia-aika munuaisresektioissa oletettua lyhyempi

Munuaisen periferiaan lokalisoituva tuumori voidaan usein hoitaa munuaisen osapoistolla. Munuaisen verenkierron pysähdyttäminen resektion ajaksi helpottaa toimenpidettä. Arviot munaisen lämpimän iskemian sietokyvystä perustuvat eläinkokeisiin. Lämmintä iskemiaa käytettäessä pysyvän vaurion ylärajana on pidetty 30:tä minuuttia. Munuaiskudoksen toleranssia iskemiaa kohtaan voidaan parantaa jäähdyttämällä munuainen resektion ajaksi munuaisarterian sulun jälkeen.

Ossi Lindell

Päänsärkypotilaan masennus on monen muuttujan summa

Päänsäryn ja depression välillä tiedetään olevan vahva yhteys. Migreenipotilaat ovat riskissä sairastua masennukseen ja masennuspotilailla on lisääntynyt riski saada migreeni. Kuitenkin päänsäryn ja masennuksen yhteisiä taustatekijöitä on tutkittu vähän. Prospektiivisessa tutkimuksessa analysoitiin 712 päänsärkyspesialistille tullutta potilasta ja etsittiin tekijöitä, jotka altistaisivat päänsärystä kärsivää masennukselle.

Jaana Suhonen

Lyhytkestoinen rosiglitatsonihoito vaikuttaa epäedullisesti luustoon

Lääkeinfo-palstalla raportoitiin äskettäin (SLL 2007;62:1144), että rosiglitatsonin pitkäaikaiseen käyttöön tyypin 2 diabeteksessa liittyy naisilla lisääntynyt raajojen murtumariski. Tutkijat selvittivät nyt 14 viikkoa kestävässä, satunnaistetussa, lumekontrolloidussa tutkimuksessa rosiglitatsonin vaikutuksia luumarkkereihin ja luun tiheyteen. Tutkimukseen otettiin mukaan 50 tervettä, postmenopausaalista naista, joilta ensin tiheysmittauksella suljettiin pois osteoporoosi (T-score lannerangassa tai lonkassa

Camilla Schalin-Jäntti

Valkosolukasvutekijän käytöllä ei syy-yhteyttä sekundaarisyöpiin

Sirkku Jyrkkiö referoi Lääketieteen maailmasta -palstalla (SLL 10/2007, s. 995) hiljattain ilmestynyttä amerikkalaista retrospektiivistä epidemiologista tutkimusta, jossa tarkasteltiin SEER-Medicare-tietokannasta kerättyjä 5 510:n yli 65-vuotiaan rintasyöpäpotilaan tietoja. Tutkijat korostivat mahdollisten sekundaaristen maligniteettien riskiä potilailla, jotka saivat valkosolukasvutekijöitä (G-CSFs) rintasyövän liitännäishoidon tukena. Hershmanin ym. alkuperäinen artikkeli (1) on mielenkiintoinen lisä tieteelliseen keskusteluun, joskin tutkimuksessa on mielestäni merkittäviä heikkouksia eikä Jyrkkiön tulkinta tuloksista ole täysin pitävä.

Matti S. Aapro

Vanhan vainoojan uudet kasvot

Tuberkuloosi on jatkuvasti paheneva ongelma. Taudin ilmaantuvuus on lisääntynyt erityisesti Afrikassa ja entisen Neuvostoliiton alueella. Suomessa tapausten määrä on vuosikymmenten mittaan vähentynyt, mutta hoidosta on tullut entistä haasteellisempaa, sillä yhä useammin potilaat ovat monisairaita vanhuksia, päihdeongelmaisia ja lääkeresistenttiä tuberkuloosia sairastavia.

Juhani Eskola

HbA_1c-määritysten tuloksissa on tasoeroa

Glykosyloituneen hemoglobiinin (HbA1c) määritys on keskeinen diabeetikon glukoositasapainon arvioinnin ja seurannan mittari. Sitä käytetään yhä enemmän myös diabeteksen hoidon laadun arvioinnissa. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää, ovatko kahden kunnan käyttämien laboratorioiden HbA1c:n tulostasot vertailukelpoisia.

Mikko Honkasalo, Outi Elonheimo, Timo Sane

Malaria Suomessa vuosina 1941-45 Voivatko hyttysten levittämät taudit lisääntyä Suomessa ilmaston lämpenemisen myötä?

Malaria on alkueläimiin kuuluvan plasmodin eli horkkaloision aiheuttama infektiotauti, jota esiintyy tropiikissa ja trooppisilla alueilla. Malaria leviää horkkasääsken välityksellä, joista mm. Anopheles maculipennis -ryhmän lajeja elää Suomessa.

Ritva Nissi, Juhani Itämies

Urheilijan astma

Huippu-urheiluun - erityisesti kestävyyslajeihin - liittyy suurentunut astmaan sairastumisen riski.

Pekka Malmberg, Paula Rytilä, Tommi Vasankari, Helena Punkari, Tari Haahtela