Yliopistoille mahdollisuus poiketa erikoislääkärikoulutuksen fifty-fifty-säännöstä

Pitkällisen valmistelun jälkeen valtioneuvosto antoi 29.3.2007 asetuksen, joka mahdollistaa poiketa määräajaksi erikoislääkärikoulutuksessa säädetystä yliopistosairaalan ulkopuolella suoritettavan koulutuksen vaatimuksesta, kun yliopistosairaalan ulkopuolista koulutuspaikkaa ei ole saatavilla. Asetus tulee voimaan 1.5.2007.

Hannu Halila

Terveydenhuollon murros haastaa lääkärit muutokseen Terveyshallinnollinen valiokunta nostettiin naftaliinista

Vuoden vaihteessa perustetun eHealth-valiokunnan lisäksi Lääkäriliitossa on aloittanut toimintansa terveyshallinnollinen valiokunta. Terha-nimellä tunnettu valiokunta perustettiin uudelleen, sillä terveyden- ja sairaanhoidon organisaatioita uudistetaan seuraavien kuukausien ja vuosien aikana perusteellisesti. - Valiokunta seuraa muutosesityksiä ja pyrkii vaikuttamaan niiden sisältöön, kertoo puheenjohtaja Mikko Valkonen.

Tanja Hannus

Matrikkelipalkinnot arvottu - vielä ehtii vastata

Matrikkelikyselyn yhteydessä arvottiin kymmenen Suomen Lääkärit 2007 -matrikkelikirjaa kuvallisen vastauksen maaliskuun loppuun mennessä lähettäneiden kesken. Kuvan kera vastasi määräpäivään mennessä 5 537 lääkäriä. Toukokuussa 2008 ilmestyvän matrikkelikirjan voittivat:

Autonomisen hermoston toimintahäiriöt varhaisessa ja edenneessä Parkinsonin taudissa

Liikkeitä säätelevän ekstrapyramidaalijärjestelmän lisäksi Parkinsonin taudin tiedetään vaikuttavan autonomisen hermoston toimintaan jo taudin varhaisvaiheissa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin autonomisen hermoston toimintahäiriön aiheuttamia muutoksia sydämen sykevaihtelussa juuri diagnosoiduilla parkinsonpotilailla. Edennyttä tautia sairastaneilta potilailta tutkittiin verenpainetta, syketaajuutta ja hikoilua, ja heidän vointiaan seurattiin kliinisesti aamun lääkeannoksen jälkeen.

Ville Pursiainen

Yläraajakivut ja sympaattisen hermoston toiminta

Yläraajan vaivat, erityisesti niska-hartiakipu ja rannekanavaoireyhtymä, ovat hyvin yleisiä: niitä esiintyy yhdellä kymmenestä. Nämä vaivat todennäköisesti yleistyvät tulevaisuudessa, koska tietokoneiden käyttö lisääntyy nopeasti. Tietokonetyössä toistetaan samoja liikkeitä tunnista toiseen. Nykyiset työpisteet pakottavat huonoon asentoon, ja kiireinen työtahti ahdistaa. Yläraajavaivoja voivat aiheuttaa myös värähtelevät työkalut.

Zhiyong Ming

Munanjohdinsyöpä lisääntynyt Suomessa

Vuonna 2005 uusia naisten gynekologisia syöpiä todettiin 1 503, ja näistä 30 oli munanjohdinsyöpiä. Munanjohdinsyöpä on monietiologinen tauti ja harvinaisena vähän tutkittu; sen epidemiologiasta ei juurikaan ole tietoa. Väitöstutkimuksessa selvitettiin munanjohdinsyövän esiintyvyyttä sekä siihen vaikuttavia riski, suoja- ja ennustetekijöitä. Lisäksi monikansallisessa syöpärekisteritutkimuksessa selvitettiin riskiä sairastua uuteen syöpään sairastetun munanjohdinsyövän jälkeen.

Annika Riska

Keuhkoahtaumataudin sairaalahoito on tehostunut

Noin miljoona suomalaista tupakoi päivittäin, ja jopa puolelle pitkään tupakoineista kehittyy myöhemmällä iällä keuhkoahtaumatauti. Esimerkiksi vuonna 2001 suomalaisilla oli tämän taudin takiayli 100 000 sairaalahoitopäivää.

Tuija Kinnunen

Yövirtsaamisen ilmaantuvuus, syyt ja vaikutukset

Väitöskirjatutkimuksen tavoite oli selvittää yövirtsaamisen eli nokturian vallitsevuus ja ilmaantuvuus suomalaisessa yli 50-vuotiaassa miesväestössä. Toinen tavoite oli arvioida yleisimpien pitkäaikaissairauksien merkitys nokturian riskitekijöinä. Lisäksi haluttiin tutkia nokturian ja muiden virtsaamisoireiden haitallisuutta ja kehittää oirekyselylomakkeeseen perustuva mittari oireiden haitan vertailemiseen.

Jukka Häkkinen

Yliopisto-opiskelijoiden perhesuunnittelu Suomessa

Perhesuunnittelukysymykset ovat ajankohtaisia yliopisto-opiskelijoille, koska he ovat optimaalisessa lastensaanti-iässä. Aikaisempien tutkimusten perusteella on ilmeistä, että koulutuksella on yhteyttä seksuaaliseen käyttäytymiseen, lastensaamiseen ja ehkäisyvalintoihin. Erityisesti koulutetut naiset näyttävät siirtävän raskaaksituloa.

Aira Virtala

Epilepsiaa sairastavien naisten raskaudenkulku on normaali

Epilepsia on yksi yleisimmistä neurologisista sairauksista synnyttäjäväestössä, ja siihen on vuosikymmenten saatossa liitetty sekä äidin että sikiön suurentunut komplikaatioriski. Myös huoli epilepsian hoitoon käytettävien lääkeaineiden vaikutuksesta sikiöön sekä mahdolliset epilepsialääkityksen myöhäisvaikutukset älylliseen kehitykseen lääkitykselle sikiöaikana altistuneilla lapsilla ovat viime vuosina puhuttaneet paljon.

Katriina Viinikainen