Akava kasvaa vauhdilla

Palkansaajakeskusjärjestö Akavan jäsenmäärä kasvaa edelleen reippaasti. 1. tammikuuta 2007 jäseniä oli jo lähes puoli miljoonaa, 486 000.

Ulla Järvi

Kriittisesti sairaan potilaan hoitoketjusta valmistui malli

Kriittisesti sairaan potilaan hoitoketjumalli on valmistunut Oysin erityisvastuualueella.

Ulla Toikkanen

Moniongelmainen perhe usein lasten käytöshäiriöiden taustalla

Lasten ja nuorten käytöshäiriöiden hoidon ennusteeseen vaikuttaa se, kuinka varhain oireet havaitaan ja miten niihin puututaan. Siksi terveydenhuollon, päiväkodin, koulun, perheen ja lastensuojelun yhteistyö nousee keskiöön.

Ulla Toikkanen

Oikean ja väärän aakkoset opitaan kotona

Koulut pyytävät entistä useammin neuvoja käytöshäiriöisten nuorten ongelmiin Oulun kaupungin erityisopetuksen koordinaattorina toimivalta Kaisu Markus-Hangalta.

Ulla Toikkanen

Lantionmurtuma ja takauretran ruptuura

Useimmat takauretran osittaiset ja täydelliset repeämät syntyvät lantionmurtuman yhteydessä. Toisaalta lantionmurtumapotilaista uretran ruptuura todetaan vain 5-10 %:lla. Vammat ovat miehillä huomattavasti yleisempiä kuin naisilla. Uretran kannalta kaikkein suurimpana uhkana on pidetty lantion etuosan murtumia tai muuten epästabiileja lantionmurtumia. Erityisen vaaralliseksi on todettu häpyluun haarojen ns. perhosmurtuma.

Ossi Lindell

Riskipistetyökalu avuksi suuren riskin sydäninfarktipotilaiden seulomiseen

Amerikkalaistutkijat selvittivät 966 uuden sydäninfarktipotilaan aineistossa, olisiko varhaisoireiden ilmaantuessa ollut mahdollista erotella joukosta suuren riskin potilaat - eli olisiko infarkti kenties ollut estettävissä. Kenelläkään potilaista ei ollut aiempaa sydänsairautta. Verrokkeina olivat muista syistä ensiapupolille tulleet, muuten vastaavat potilaat.

Katariina Korkeila

Lisäravinteet pigmentoituvan purppuran taustalla

Kun potilaalla on alaraajoissa purppuraläiskiä, jotka jättävät jälkipigmentaation, lääkärin mielenkiinto kääntyy potilaan lääkitykseen. Monet lääkkeet, kuten anti-inflammatoriset analgeetit, verenpaine- ja lipidilääkkeet, diureetit, mielialalääkkeet ja antibiootit voivat aiheuttaa tämän iho-oireen. Lääkkeen aloittamisesta oireiden ilmaantumiseen voi kulua useita vuosia. Nyt julkaistu tapausselostus kuvaa painonnostoa harrastaneen yleensä terveen 28-vuotiaan potilaan, joka oli käyttänyt kreatiinia ja hydroksimetyylivoihappoa sisältävää lisäravinnetta kuuden vuoden ajan, kunnes hänelle ilmaantui alaraajoihin pigmentoituvaa purppuraa. Iho-oire jatkui kolmen kuukauden ajan, mutta häipyi kahdessa viikossa potilaan lopetettua lisäravinteen käytön. Varsinaisen lääkityksen lisäksi täytyy siis muistaa kysellä mahdolliset lisäravinteet ja luontaistuotteet. Vuosiakaan jatkunut käyttö ei pigmentoituvan purppuran kohdalla sulje lääkettä pois mahdollisten aiheuttajien listalta.

Sirkku Peltonen

Passiivinen tupakointi lisää energiankulutusta ja kilpirauhashormonipitoisuuksia

Tupakointi lisää perusenergiankulutusta: moni tupakoitsija valittaakin painon nousua tupakoinnin lopettamisen jälkeen. Tupakoivilla on myös kuvattu muutoksia kilpirauhashormonipitoisuuksissa. Tutkijat selvittivät, vaikuttaako myös lyhytaikainen passiivinen tupakointi perusenergiankulutukseen tai kilpirauhashormonien pitoisuuksiin. 18 tervettä nuorta naista altistettiin satunnaisessa järjestyksessä joko passiiviselle tupakoinnille tai normaalille hengitysilmalle tunnin kestävässä kokeessa tutkimuskammiossa. Altistuksen katsottiin vastaavan tunnin oleskelua ravintolassa tai pubissa ja luokiteltiin kohtalaiseksi. Passiivisen tupakoinnin mittarina käytettiin seerumin ja virtsan kotiniinipitoisuuksia. Perusenergiankulutus mitattiin ennen sekä heti altistuskokeiden jälkeen. Tutkittavilta rekisteröitiin samalla verenpaine- ja syketaso sekä määritettiin seerumin TSH-, T4v- sekä T3-pitoisuudet. Passiivinen tupakointi nosti sekä seerumin että virtsan kotiniinipitoisuuksia merkitsevästi kontrollialtistukseen verrattuna. Perusenergiankulutus lisääntyi (1504 ± 286 vs. 1585 ± 297 kcal/päivässä) merkitsevästi passiivisen tupakoinnin jälkeen ja myös S-T4v ja T3-pitoisuudet nousivat tilastollisesti merkitsevästi kontrollialtistukseen verrattuna. Verenpaine- ja syketaso pysyivät sen sijaan muuttumattomina.

Camilla Schalin-Jäntti

Antimyeliinivasta-aineet eivät ennakoi MS-tautia

MS-taudin diagnoosi on kliininen, eikä sille ole toistaiseksi varmaa diagnostista testiä. Diagnostiikassa apuna käytetään magneettikuvausta (MK) ja aivo-selkäydinnestetutkimusta.

Jaana Suhonen

Haimasyövän hoidossa pieniä edistysaskelia

Haimasyövän ennuste on huono. Leikattujen potilaiden viisivuotisennuste on 23 %. Vain joka viidennen potilaan kohdalla päästään yrittämään leikkausta ja heistä puolelle pystytään tekemään radikaali toimenpide.

Sirkku Jyrkkiö