Probioottia suolistokipuun

Maitohappobakteereiden on todettu mm. rauhoittavan usein kivuliasta ärtynyttä paksusuolta. Tämä sai tutkijat kysymään, olisiko probiooteilla myös analgeettista tehoa. Ensin testattiin ihmisen suolen epiteelisoluilla, aiheuttavatko probiootit soluviljelmässä opiaatti- tai kannabinoidireseptorien induktiota. Viidestä laktobasillista ja bifidobakteerista L. acidophilus NCFM indusoi sekä morfiinireseptoria että kannabinoidireseptoria. Se aiheutti samanlaisen induktion rottien ja hiirien suolessa. Lopullinen todiste tehosta saatiin rotan suolen venytystestissä, jossa NCFM tehosi kipuun yhtä hyvin kuin morfiini (1 mg/kg). Kohta alkaa olla vaikea löytää tilaa tai tautia, johon probiooteilla ei ole vaikutusta.

Heikki Arvilommi

Uusia ja parempia rokotteita tarvitaan influenssapandemian haittojen minimoimiseksi

Dosentti Akseli Hemminki kiinnittää perustellusti huomiota Suomen kansallisessa pandemiavarautumissuunnitelmassa esitettyjen torjuntakeinojen epävarmuuksiin sekä kananmunissa tapahtuvan rokotetuotannon vanhanaikaisuuteen ja kapasiteetin rajallisuuteen, ja hän esittää ratkaisuksi adenovirusvektorin käyttöön perustuvaa kansallista rokotetuotantoa (1). Teholtaan parempiin ja nopeammin tuotettaviin rokotteisiin tähtäävää tutkimus- ja kehitystyötä ehdottomasti tarvitaan. Emme kuitenkaan ole yhtä optimistisia sen suhteen, että adenovirusvektoria käyttävä tai mikä tahansa muukaan DNA-rokote olisi ilman muuta halpa ja helppo ratkaisu ongelmiin. DNA-rokotteella tarkoitamme tässä uutta rokotetyyppiä, jossa elimistöön viedään tavalla tai toisella - esimerkiksi adenovirusvektorin avulla - taudinaiheuttaja-antigeenin sijasta sitä tuottava geeni.

Tapani Hovi, Terhi Kilpi

Miten jononpurku todella kannattaa toteuttaa?

Luin mielenkiinnolla professori, toimialajohtaja Reijo Haapiaisen ja työtovereiden raportin kirurgian toimialan jononpurusta ja erityisesti siitä, miten se kannattaisi toteuttaa (SLL 5/2007, s. 423-6). Onnittelut hyvin hoidetusta projektista. Valtakunnan suurimpaan jononpurkuun - suhteutettuna sairaanhoitopiirin väestömäärään (Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä n. 250 000) ja vuosittaiseen leikkausvolyymiin (n. 20 000 leikkausta vuodessa) - aitiopaikalta osallistuneena haluaisin kuitenkin esittää muutaman kommentin.

Matti Pääkkönen

Järkevin tapa jononpurkuun on virkatyö - lisätyötä tarvitaan joskus

Lääkärilehdessä (SLL 5/2007, s. 423-6) julkaistu artikkelimme on herättänyt keskustelua ja yhteydenottoja. Kiitos siitä. Haluamme puolestamme onnitella Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriä suhteellisesti "valtakunnan suurimman jononpurun" onnistumisesta.

Reijo Haapiainen

Sopiva ehkäisymenetelmä mahdollistaa menopaussin jälkeisen hormonikorvauksen

Estrogeenin vaikutus naisen mielialaan on tärkeä asia, joka ei ole saanut hormonikorvaustutkimuksessa ansaitsemaansa huomiota. Psykiatrin näkökulmasta on kyseenalaista, että hoidamme antidepressiivisillä, sivuvaikutuksia omaavilla lääkkeillä tilaa, johon estrogeeni antaisi täsmäavun.

Pirkko Turpeinen-Saari

HIV-epidemia lähialueillamme

Suomen lähialueilla HIV-epidemia on levinnyt nopeasti. Taudin esiintyvyys on suurin Virossa (taulukko 1), ja ero Suomeen ja muihin Pohjoismaihin on yli satakertainen. Ero korostuu, kun tilannetta verrataan taloudellisiin voimavaroihin. Myös esiintyvyyden alueelliset erot maiden sisällä ovat suuria. Narvassa arvioidaan, että jopa 3-4 % aikuisväestöstä kantaa virusta, Pietarin ja Leningradin alueiden arviot vaihtelevat, mutta joissakin väestöryhmissä esiintyvyys lienee samaa suuruusluokkaa.

Pauli Leinikki

Ihosyöpä yleistyy immunosuppressiopotilailla

Suomessa todetaan vuosittain ainakin 6 000 uutta ihon tyvisolusyöpää ja lähes 1 000 okasolusyöpää, ja niiden ennustetaan lisääntyvän 20-40 % vuoteen 2015 mennessä (1). Tärkein etiologinen tekijä on pitkäaikainen ja toistuva altistuminen auringon ultraviolettisäteilylle. Elinsiirtopotilaiden tehostunut immunosuppressio ja pidentyvä elinaika siirron jälkeen ovat lisänneet heille kehittyviä pahanlaatuisia kasvaimia, joista valkoisessa väestössä 50-70 % on erilaisia ihosyöpiä. Elinsiirtopotilailla esiintyy ihosyöpää keskimäärin 50 kertaa niin paljon kuin muussa väestössä (2). Kymmenen vuoden kuluttua elinsiirrosta noin puolella potilaista on ollut ainakin yksi ei-melanoottinen ihosyöpä ja vieläkin useammalla aurinkokeratooseja (3), joista pieni osa voi kehittyä levyepiteelisyöviksi. Vähäisen UV-altistuksen maissa Pohjois-Euroopassa noin 10 % elinsiirtopotilaista on kymmenen vuotta siirron jälkeen sairastanut ainakin yhden ihosyövän, Etelä-Euroopassa noin 40 %. Suomalaisessa tutkimuksessa munuaisensiirtopotilaiden eri lääkkeiden vaikutuksessa syövän vaaraan ei havaittu eroja (4).

Ulpu Saarialho-Kere

Rokotuskattavuus edelleen huippuluokkaa

Rokotuskattavuuden seuranta on tärkeä osa yleisen rokotusohjelman toteuttamista. Tutkimus kuvaa aikaa, jolloin useissa Euroopan maissa erityisesti MPR-kattavuus laski.

Tuija Leino, Eeva Koskenniemi, Pirjo-Riitta Saranpää, Nina Strömberg, Terhi Kilpi

Iäkkään potilaan sepelvaltimotaudin hoito

Iäkkäiden sepelvaltimotautipotilaiden määrä ja hoidon tarve kasvavat nopeasti.

Juhani Airaksinen

Rabies - tappava tuliainen

Rabiesta esiintyy kotoperäisenä myös Euroopassa, ja se on lisääntynyt Baltian maissa nopeasti.

Ruska Rimhanen-Finne, Markku Kuusi, Irja Davidkin, Heli Siikamäki, Olli Vapalahti, Outi Lyytikäinen