Mitä tehdä, kun näkö hämärtyy - tapauksen ratkaisu

76-vuotias mies hakeutui lääkäriin, koska oikean silmän näkö oli huonontunut puolen vuoden aikana. Näössä oli sumeutta, harmautta ja vääristymiä "tähtäyspisteessä" eli tarkan näön alueella. Tämä häiritsi yhteisnäköä etenkin lukiessa. Potilas oli alun perin mennyt silmälääkärille lähinäön heikennyttyä iän myötä. Harvakseltaan tapahtuneen seurannan aikana silmälääkäri oli todennut kuivia makulan ikärappeumamuutoksia molemmissa silmissä.

Eeva-Marja Sankila, Petri Tommila, Raili Kauppinen

Mitä odotan vaalien jälkeen

Nyt on taas se poliittinen vuodenaika, jolloin sanomalehtien palstoilla nähdään jättimäisiä valokuvia keppeihin nojaavista koukkuselkäisistä harmaapäistä ja heidän kyljessään leveästi hymyilevistä kodin- tai sairaanhoitajista. Kuvat lehahtavat aamiaispöytiin neljän vuoden sykleissä kuin sopulit kadotakseen väliajaksi unhon yöhön.

Harriet Finne-Soveri

Mitkä laboratoriotulokset tarvitaan kiireellisesti terveyskeskuksissa?

Varsinais-Suomen kliiniset palvelulaboratoriot sijaitsevat hyvin hajautetusti. Voidaksemme optimoida laboratorioidemme palvelurakennetta selvitimme laboratoriotutkimuksia tilaavien terveyskeskuslääkäreiden näkemyksiä palvelutarpeista ja keskityimme erityisesti kiireellisen analytiikan tarpeeseen.

Paula Grönroos, Olli-Pekka Lehtonen

Tehohoidon toimintakokonaisuus erikoissairaanhoidossa

Tehohoidon ja tehovalvonnan tarve ja niihin liittyvät kustannukset kasvavat merkittävästi lähivuosina. Voimavarojen oikea kohdentaminen on tärkeää tilanteen hallitsemiseksi.

Tero Varpula, Ari Uusaro, Tero Ala-Kokko, Jyrki Tenhunen, Esko Ruokonen, Juha Perttilä, Ville Pettilä

Pään ja kaulan alueen kirurgiaan erityisosaamista lisäkoulutusohjelmalla

Pään ja kaulan alueen kirurgia on hyväksytty kaikissa Suomen yliopistoissa korva-, nenä- ja kurkkutautien alan lisäkoulutusohjelmaksi. Muualla maailmassa on tälle jatkokoulutukselle jo pidemmät perinteet.

Antti Mäkitie, Petri Koivunen, Jussi Laranne, Jukka Virtaniemi, Kalle Aitasalo, Reidar Grénman

Biotunnisteet sähköisissä terveyspalveluissa

Terveydenhuollon sähköinen toimintaympäristö tarvitsee luotettavia ja helppokäyttöisiä tunnistusmenetelmiä. Biotunnisteet ovat nyt vastaamassa tähän tarpeeseen.

Heikki Lamminen

Taidenäyttely Lääkäripäivillä 2007

Herään joka vuosi ihmettelemään ja ihailemaan sitä luovuutta ja intoa, joka näkyy Lääkäripäivien taidenäyttelyn avoimen puolen jyrytykseen jätetyissä teoksissa. Tänä vuonna tarjottiin ennätysmäärä, 112 teosta, joista näyttelyyn valittiin kaiken kaikkiaan 74. Näistä neljä oli melko suurikokoisia veistoksia ja loput maalauksia, grafiikkaa, piirustuksia, käsitetaidetta ja valokuvia.

Marjukka Paunila

Työterveyshuollon oppikirja päivitetty

Työterveyshuolto-kirjan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 2003. Nyt valmistuneeseen toiseen painokseen on lisätty työeläkejärjestelmän kuvaus ja globalisaatiota koskeva luku. Siihen on lisäksi tehty ajankohtaistamisen edellyttämiä muutoksia. Kuvia, taulukoita ja kaavioita on uudistettu onnistuneesti. Uudet värit ja taitto miellyttävät silmää. Työterveyshuollon aakkoset mahtuvat 299 sivulle. Sen ovat toimittaneet kolme alan ehdotonta asiantuntijaa ja toimittajien käden jälki näkyy paitsi hyvässä toimitustyössä, myös monissa erinomaisissa artikkeleissa.

Helena Aatsinki, Rea Lagerstedt

Mielen malleja

Neurologi ja tietokirjailija Oliver Sacks ponnahti yleisön tietoisuuteen, kun hänen teoksestaan Awakenings tehtiin Robert De Niron ja Robin Williamsin tähdittämä menestysfilmi. Neurologisia potilaita havainnoiva kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä on Sacksin tavaramerkki. Hän pukee tapausselostukset jännittäviksi esseiksi tai novelleiksi. Tutustuin Sacksin tuotantoon jo 1970-luvulla, kun hänen Migraine-teoksensa ilmestyi. The man who Mistook his wife for a hat -tapauskokoelman luin 1980-luvulla. Teoksissaan Sacks valottaa aivovammoja ja aivotoiminnan kummallisuuksia potevien erikoislaatuisten henkilöiden sisäistä elämää, tunteita ja käyttäytymistä. Sacksin yhdeksästä teoksesta vain kaksi on suomennettu. Antropologi Marsissa. Seitsemän paradoksaalista tarinaa ilmestyi vuonna 2006. Suomennos pitää pintansa, vaikka alkuperäinen teos ilmestyi vuonna 1995.

Markku T. Hyyppä

Kandidaatit lääkärin sijaisina - todellinen voimavara

Lääketieteen opiskelijoiden mahdollisuus toimia lääkärin sijaisena on ensiarvoisen tärkeää sekä valmistuvien lääkärien kliinisen ammattitaidon että terveydenhuollon työvoimapolitiikan kannalta. Lääketieteen opinnot ovat pisin yhtenäinen akateemiseen tutkintoon tähtäävä opiskelukokonaisuus. Kuuden vuoden Suomessa tapahtuneen peruskoulutuksen jälkeen lääketieteen lisensiaatti saa oikeuden harjoittaa lääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä asianomaista ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun laillistetun ammattihenkilön johdon ja valvonnan alaisena. Ammattihenkilölaissa todetaan lisäksi, että laillistetun ammattihenkilön tehtäviä voi suorittaa myös asianomaiseen ammattiin opiskeleva henkilö siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään.

Olli Meretoja