78147 osumaa

Kevytkin interventio vaikuttaa naisopiskelijoiden juomiseen

Kaksisivuisella tieto- ja motivointilehtisellä pystyttiin vähentämään naisopiskelijoiden viikonloppujuomista Englannissa. Tiedotelehtinen sisälsi tietoa alkoholin riskeistä ja erityisesti runsaaseen kertajuomiseen liittyvistä ongelmista. Runsaan kertajuomisen rajoiksi asetettiin 4 alkoholiannosta miehille ja 3 annosta naisille. Lisäksi lehtisessä oli käyttäytymismuutoksen suunnittelua ja aloittamista tukevia argumentteja. Tutkimukseen osallistui 573 opiskelijaa, jotka satunnaistettiin interventio- ja kontrolliryhmiin. Seurannassa interventioryhmään kuuluneet naisopiskelijat raportoivat merkittävästi vähemmän viikonloppuista riskijuomista. Tutkijat pohtivat, että kevyt interventio tukee nuoria naisia paremmin kuin miehiä ehkä siksi, että naiset saattavat kärsiä runsaan kertajuomisen haitoista miehiä enemmän. He saattavat suunnitella käyttäytymismuutosta, joten muutosyritys voidaan laukaista kevyelläkin interventiolla.

Tiina Laatikainen

Uusi sydäninfarktin liuotusyritys ei kannata

Liuotushoito palauttaa normaalin virtauksen tukkeutuneeseen sepelvaltimoon 90 minuutin kuluessa noin puolessa tapauksista. Koska pallolaajennushoitoon ei ole kaikkialla Suomessa mahdollisuuksia virka-ajan ulkopuolella, vielä nykyäänkin näkee silloin tällöin yritettävän uusintaliuotusta epäonnistuneen liuotuksen jälkeen. Nyt julkaistun meta-analyysin perusteella näyttää siltä, ettei tämä menettely ole suositeltavaa. Uusi liuotusyritys ei vähennä potilaan kuoleman tai uuden sydäninfarktin vaaraa, mutta lisää odotetusti jonkin verran vuotoja. Pallolaajennustoimenpidekään ei ole tässä tilanteessa ongelmaton lisääntyneen vuoto- ja halvausvaaran takia. Erilaisten antitromboottisten tukihoitojen hyödyistä ja riskeistä tässä tilanteessa kaivataan lisätutkimuksia.

Juhani Airaksinen

Vaikeat valinnat elinkaaren lopulla: kuka päättää ja millä perusteilla?

Ihminen päättää, Jumala säätää - tämä toteamus kuvaa sattuvasti menneiden sukupolvien yritystä sopeutua kuoleman arvaamattomuuteen. Vielä sata vuotta sitten mikä tahansa kuumetauti, alkava raskaus tai tapaturma tiesi usein hengenvaaraa, jota torjumaan ei ollut käytettävissä tehokkaita keinoja. Kuolemaan liittyvät uskomukset, tavat ja riitit auttoivat elämään todellisuuden kanssa. Oma osamme on liittyä tähän kulttuuriperintöön pohtimalla elintoimintojen keinotekoisen ylläpitämisen ja sairauksien loppuun asti hoitamisen etiikkaa.

Liisa-Maria Voipio-Pulkki

Hengittäminen on hyvästä

Avoimet hengitystiet ja riittävä hengitystoiminta ovat elämän perusedellytyksiä. Niiden merkitys oivallettiin kauan ennen kuin elvytystoiminnasta alettiin julkaista yleisiä suosituksia. Esimerkiksi hukuksiin joutuneen ihmisen virvoittelussa erilaiset menetelmät hengitystoiminnan palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi olivat keskeisellä sijalla jo vuosisatoja sitten, ja vammapotilaan systemaattisessa ensihoidossa korostetaan algoritmia A(irway), B(reathing), C(irculation) jne. Siksi onkin hieman yllättävää, että terveydenhuoltohenkilöstön kyvystä huolehtia vammapotilaan riittävästä hengitystoiminnasta on herännyt sellainen huoli, että asiaa on päätetty tutkia tarkemmin. Helkamaan ym. tässä lehdessä (s. 1123-7) julkaistava selvitys antaa pohtimisen aihetta lääkärien ja ensihoitohenkilöstön tavasta huolehtia tästä keskeisestä peruselintoiminnasta aivovammapotilaita hoidettaessa.

Tom Silfvast

Tajuttoman aivovammapotilaan ensihoitoa ja kuljetusta voidaan parantaa

Aivovamman ennuste on parantunut huomattavasti viime vuosikymmenien aikana. Tärkeä syy tähän on ollut lisävaurioiden ehkäisyn ja hoidon tehostuminen tapahtumapaikalla ja kuljetuksen aikana. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää sellaisia tajuttomien aivovammapotilaiden ensihoitoon ja kuljetukseen sekä selviytymiseen liittyviä tekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa ohjeistuksella.

Teemu Helkamaa, Mika Niemelä, Juha Öhman, Tarja Randell

Rosiglitatsoni saattaa lisätä luunmurtuman riskiä

Ruotsin lääkevalvontaviranomainen (Läkemedelsverket) varoittaa, että diabeteslääke rosiglitatsonin (Avandia, Avandamet ja Avaglim, GlaxoSmithKline) pitkäaikainen käyttö lisää raajojen luunmurtumia naisilla. Havainnot tehtiin pitkäaikaistutkimuksessa, jossa vertailuryhminä olivat glibenklamidilla tai metformiinilla hoidetut. Miehillä murtumariskiä ei todettu. Havaintoja selvitellään edelleen, ja potilaita kehotetaan jatkamaan lääkitystään entiseen tapaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Antioksidanteista haittoja hyötyjen sijasta

Johtavat tiedelehdet ovat käynnistäneet keskustelun antioksidanttien käytön hyödyistä ja riskeistä. JAMA:ssa julkaistu analyysi kävi läpi 68 tutkimusta, joissa oli mukana yli 230 000 aikuista. Ravinnon lisänä oli käytetty A-, C- ja E-vitamiineja, beetakaroteenia ja seleeniä yksin tai yhdistelminä. Yksikään hoidoista ei lisännyt elinaikaa. A- ja E-vitamiinit sekä beetakaroteeni lisäsivät jonkin verran kuolleisuutta. Laadultaan heikoissa tutkimuksissa esitettiin myönteisimpiä havaintoja. Kun nämä suljettiin pois, riskit tulivat selvästi esiin. Tutkijat laskivat, että antioksidanttien käyttö lisäsi kuolleisuutta lumelääkkeeseen verrattuna noin 5 %, mutta riski voi olla suurempikin, koska negatiivisiin tuloksiin päätyneet tutkimukset ovat jääneet julkaisematta. Antioksidanttien käyttäjät kuluttavat niihin mainonnan houkuttamina rahojaan, mutta saattavat vaarantaa terveytensä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat