Vanhat psykoosilääkkeet yhtä hyviä kuin uudet - ehkä jopa parempia?

Epätyypillisiä eli toisen polven psykoosilääkkeitä on markkinoitu tyypillisiä eli ensimmäisen polven lääkkeitä parempina mm. niiden vähäisempien sivuvaikutusten vuoksi. Hiljakkoin julkaistu CATIE-tutkimus asetti toisen polven lääkkeiden suvereenisuuden kyseenalaiseksi. Nyt valmistunut englantilainen tutkimus jatkaa samaa linjaa. Tässä satunnaistetussa, kontrolloidussa, mutta avoimessa tutkimuksessa vaihdettiin meneillään oleva, epätyydyttäväksi osoittautunut neuroleptilääkitys joko ensimmäisen tai toisen polven (klotsapiini pois lukien) psykoosilääkkeeseen 14 psykiatrisessa avohoitopaikassa. Hoidon tuloksellisuutta mitattiin ensisijaisesti elämänlaadulla ja toissijaisesti oireilla, sivuvaikutuksilla, osallistumistyytyväisyydellä ja hoidon kustannuksilla. Tuloksen mittaajat eivät tienneet, mitä lääkettä potilas sai.

Raimo K. R. Salokangas

Ongelmien puimisen sijaan kaivataan ratkaisuehdotuksia

Jaakko Halonen pohti hallituskolumnissaan (SLL 5/2007, s. 443) lääkärivajetta ja lääkärien katoamista julkisen sektorin viroista. Hän mainitsi ottavansa kantaa ennen kaikkea terveyskeskusten tilanteeseen, mutta puhui halki tekstin yleisesti julkisesta sektorista.

Riittakerttu Kaltiala-Heino

Ongelmista on syytä herättää keskustelua ratkaisujen löytämiseksi

Kiitokset hallituskolumniani koskevista kommenteistasi ja kysymyksistäsi. On aivan totta, että en puuttunut esille nostamieni epäkohtien ratkaisemiseen, vaan tyydyin tuomaan niitä esille. Ensisijainen syy tähän on kolumnille varattu rajallinen tila lehdessä. Lopullisia ratkaisuja minulla ei ole tarjotakaan, ehdotuksia toki kuitenkin. Tarkoitukseni oli nostaa esille tärkeä ongelma, joka koskee julkista sektoria yleisesti.

Jaakko Halonen

Tyytyväisten tyrannia - mutta kuka tyrannisoi ketä?

Kollega Claes Andersson kirjoittaa kolumnissaan Tyytyväisten tyrannia (SLL 49-50/2006, s. 5197) tuloerojen kasvusta ja uusköyhyydestä Suomessa. Hän toteaa, etttä merkittävin syy köyhyyteen on pitkittynyt joukkotyöttömyys ja työmarkkinoiden pirstoutuminen. Köyhyysrajan yläpuolelle jäävät ovat Anderssonin mielestä tyytyväisiä tyranneja, jotka vähät välittävät köyhistä.

Olavi Kauranen

Fibromyalgia - pehmytkudoskipuiluako?

Aikakausikirja Duodecim julisti 110-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi kaksiosaisen sanakilpailun. Sen ensimmäisessä osassa etsittiin epätyydyttäviä lääketieteellisiä termejä, ja toisessa vaiheessa lukijoita pyydettiin ehdottamaan niille parempia, mielellään suomalaispohjaisia vastineita. Kolmen palkitun ehdotuksen joukossa oli Jouni Raitasuon fibromyalgialle esittämä vastine pehmytkudoskipuilu. Toisin kuin samassa kilpailussa palkittu Auvo Rauhalan esittämä uskomuslääkintä, pehmytkudoskipuilu ei ole vakiintunut yleiseen käyttöön. Tärkein syy tähän lienee se, että fibromyalgia on kliinisenä diagnoosina kiistelty. Se herättää ristiriitaisia tunteita, ja useat lääkärit kokevat sen epäuskottavaksi ja kieltävät sen. Fibromyalgia on kuitenkin niin yleinen, että jokainen potilastyötä tekevä lääkäri tapaa näitä kipuun, uupumukseen ja monimuotoisiin muihin oireisiin toistuvasti apua hakevia naispotilaita. Fibromyalgiadiagnoosin sijasta potilaat keräävät useita (oire)diagnooseja, jotka yleensä heijastavat tutkivan lääkärin omaa erikoisalaa.

Pekka Hannonen

Tromboosi ja syöpä

Laskimotukos ja keuhkoveritulppa ovat yleisiä syöpään ja sen hoitoon liittyviä komplikaatiota ja ne voivat olla myös syövän ensimmäinen oire. Syövän ja tromboosin välisen yhteyden osoitti ensimmäisenä professori Armand Trousseau vuonna 1865. Siitä lähtien syövän ja hyytymisjärjestelmän monimutkaista vuorovaikutusta on tutkittu tiiviisti. Syöpäsolujen aktivoima hyytymisjärjestelmä johtaa tukosten syntyyn, mutta edistää myös syövän kasvua ja leviämistä. Riitta Lassilan ansiokas katsaus aiheesta julkaistaan Lääkärilehden tässä numerossa (s. 619-23)

Pirjo Koistinen

Syöpä ja tromboosi

Yksi 200 syöpäpotilaasta saa laskimotromboosin, kun taas väestötasolla vastaava ilmaantuvuus on yksi viidesosa tästä.

Riitta Lassila

Vaikean myrkytyspotilaan ensihoito sairaalan ulkopuolella

Hoitoon päässeiden myrkytyspotilaiden ennuste on hyvä.

Vesa Lund

Lapsena sydänvian vuoksi leikattujen elämäntilanne aikuisiässä

Valtasuonten transposition vuoksi lapsena korjausleikkauksen läpikäyneet ovat nuorina aikuisina tyytyväisiä elämäänsä.

Helena Hämäläinen, Tuula Toikka, Christian Johansson, Henrik Ekblad, Eero Jokinen

Yleislääkärin vastaanotolle kardiologian oppikirja kainalossa

Kun kolmisenkymmentä vuotta sitten synnyin, minulla havaittiin valtasuonten transpositio. Ongelma korjattiin Mustardin leikkauksella, jonka jälkeen vietin mielestäni normaalin lapsuuden. Teini-iässä ilmenneen sydämen vajaatoiminnan ja rytmihäiriöiden takia sain eteistahdistimen ja pysyvän lääkityksen. Nykyään olen ikäisek-seni kohtalaisen tavallinen transpositiopotilas: naimisissa, ei lapsia, opiskelen korkeakoulussa.

Joonas Gustafsson