Migreenin estohoitoa tehostettava

Yhdysvalloissa on selvitetty migreenin esiintyvyyttä ja hoitoa kyselytutkimuksella, jossa lähetettiin kyselylomake 120 000 kotitalouteen. Kyselyyn vastasi noin 160 000 henkilöä.

Jaana Suhonen

Heikentynyt glukoosinsietokyky yleinen sydäntautia sairastavilla naisilla

Miehillä on yleisesti naisia suurempi riski sairastua sepelvaltimotautiin, mutta diabetes on naisilla suurempi sydäntapahtumien riskitekijä kuin miehillä. Diabetesta ja sydäntautia sairastavien naisten ennusteen on myös todettu olevan miehiä huonompi. Sydäntauteja sairastavilta todetaan usein aiemmin diagnosoimaton diabetes tai heikentynyt glukoosinsietokyky.

Tiina Laatikainen

Valkosolukasvutekijä lisää leukemiariskiä

Granulosyyttikasvutekijä (G-CSF) on sytokiini, joka stimuloi neutrofiilien tuotantoa. Sitä käytetään neutropenian hoidossa. Kasvutekijää on kokeiltu myös sydäninfarktin ja aivoinfarktin hoidossa. G-CSF ilmeisesti estää apotoosia eli ohjelmoitua solukuolemaa, ja voisi olla kudoksille avuksi infarktaatiosta toipumisessa.

Sirkku Jyrkkiö

Lasten influenssarokote tehokas nenäsumutteena

Suomessa, päinvastoin kuin Yhdysvalloissa, ei ainakaan vielä suositella pienten lasten yleistä rokottamista influenssaa vastaan. Silti on kiinnostavaa tietää rokotteiden tehosta lapsilla etenkin, kun uusin rokote on nenäsumutteena vaivattomasti annettavissa. Ei itkettäviä pistoksia. Amerikkalaisen käytännön taustalla on tieto, että aivan pienet lapset vaativat influenssan seurauksena usein sairaalahoitoa.

Heikki Arvilommi

Kouluterveydenhuoltoon tarvitaan lasten erityispulmien asiantuntijoita ja lisää resursseja

Kiitos kouluikäisen nuoren kasvun poikkeavuutta käsitelleestä ansiokkaasta artikkelisarjasta Miten sinä hoitaisit? -palstalla (SLL 4, 6 ja 8/2007). Viimeisessä osassa kirjoittajat pohtivat tämän hetken polttavaa ongelmaa: Pääsevätkö nuoret kouluterveydenhuollossa asianmukaiseen hoitoon? Samasta asiasta on kiinnostunut nyt myös apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkka, joka vaatii tiukempaa ohjausta kouluterveydenhuoltoon ja peräänkuuluttaa kuntien vastuuta kouluterveydenhuollon järjestämisessä.

Marjatta Antikainen

Sydämen kaikututkimus kehittyy

Kaikututkimuksen käyttö sydämen tutkimusmenetelmänä kuvattiin ensimmäisen kerran yli viisi vuosikymmentä sitten (1). Sittemmin se on vakiintunut osaksi sydänpotilaan tutkimusta. Kardiologien lisäksi tutkimuksia tekevät asiaan perehtyneet sisätautilääkärit, kliiniset fysiologit, radiologit ja anestesiologit. Lastenkardiologiassa tutkimus on korvaamaton. Suurin hyöty kaikututkimuksesta saadaan, kun sen tekee sydänpotilaan hoidosta vastaava lääkäri.

Janne Rapola

Muokkaako historia tunne-elämää?

Vielä viime vuosisadan alkupuolella osa Suomen aikuisväestöstä ei osannut lukea. Sittemmin sukupolvien saatossa suomalaisten lukutaito kipusi nopeasti sadan prosentin tuntumaan. Mutta voiko sukupolvien välillä olla eroja myös tunteiden lukutaidossa? Tätä pohtii Sofia Slotte työtovereineen tässä numerossa (s. 1005-9).

Jussi Kauhanen

Suomalaiset sukupolvet ja aleksitymia

Aleksitymian esiintyvyydestä Suomessa on tehty vain muutama väestötutkimus. Varsinkaan aleksitymian ja iän välistä yhteyttä ei ole riittävästi tutkittu. Tavoitteenamme oli tutkia aleksitymian ja iän välistä yhteyttä sekä tarkastella saatuja tuloksia sosiologi J. P. Roosin sukupolviteorian valossa.

Sofia Slotte, Aino K. Mattila, Jouko K. Salminen, Matti Joukamaa

Sydämen kudosdopplerkuvaus

Sydämen kudosdopplerkuvaus (TDI) mahdollistaa seinämien liikenopeuksien mittaamisen, sydänlihassäikeiden lyhenemisen ja pitenemisen (deformaation) sekä niiden aikaansaaman sydänlihaksen liikkeen kvantitoinnin.

Antti Loimaala, Vesa Järvinen, Kaj Groundstroem

Lapsen virtsatieinfektion tutkimukset ja hoito

Virtsatietulehdus on yksi yleisimmistä lasten bakteeritulehduksista. Pelkkä bakteerikasvu virtsassa ole kuitenkaan välttämättä ole virtsatietulehdus.

Timo Jahnukainen, Matti Nuutinen