Sydämensiirtopotilaan selviytymistä voidaan parantaa geeniterapialla

Sydämensiirto on monesti ainoa hoitomuoto loppuvaiheen sydäntautia sairastavalle, mutta ongelmana on usein huono pitkäaikaisselviytyminen. Pääsyy tähän on sydänsiirteeseen nopeasti kehittyvä valtimokovettumistauti. Se johtuu siirteen verisuonten huonosti säädellystä korjausreaktiosta, johon kuuluu oleellisesti verisuonen endoteelin ja sitä ympäröivien sileälihassolujen epänormaali toiminta. Aktivoituneet endoteelisolut lisäävät sydänsiirteen tulehdusta. Sileälihassolut ja niiden kantamuodot kerääntyvät vaurioituneen sepelvaltimon endoteelinalaiseen kerrokseen ja tukkivat lopulta valtimon.

Antti Nykänen

Käsitteiden horjuvuus vaikeuttaa hoitosuositusten käyttöönottoa

Hoitosuositusten määrä on kasvanut huimasti näyttöön perustuvan lääketieteen vankistumisen myötä. Kun tutkimustietoa on arvioitu kriittisesti, on samalla haluttu varmistaa, että käytännön lääkärillä on käytössään tuoreimmat tutkimustiedot. Hoitosuositusten vaikutus hoitokäytäntöihin on kuitenkin ollut hyvin vähäinen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, voisiko hoitosuositusten vähäinen vaikuttavuus johtua näyttöön perustuvan lääketieteen ja yleislääkärin työn lähtökohtien käsitteellisistä eroavaisuuksista.

Juho Nummenmaa

Tukostaipumus lisää toistuvan keskenmenon ja ennenaikaisen synnytyksen riskiä

Raskaus lisää terveelläkin naisella laskimotukoksen riskiä, ja kehittyneissä maissa laskimotukos tai keuhkoveritulppa onkin nykyään yleisin äidin henkeä uhkaava raskauskomplikaatio. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin aluksi pienimolekyylisen hepariinin turvallisuutta ja tehoa laskimotukoksen hoidossa raskauden aikana. Vertailuvalmisteena oli perinteisesti käytetty fraktioimaton hepariini.

Veli-Matti Ulander

Nimityksiä

Kainuun maakunta -kuntayhtymässä vastaanotto- ja terveyskeskussairaalatoiminnan tulosalueella Kajaanin seudun sairaalan apulaisylilääkärin virkaan yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri Jarmo Ålander 1.1.2007 lähtien.

in memoriam Pentti Antero Salenius 12.9.1928-30.9.2006

Mielenkiintoisen ja vaiherikkaan elämän lääkärinä elänyt Pentti Salenius menehtyi vaikean keuhkosairauden komplikaatioihin viime vuoden syyskuun lopussa. Hän suoritti lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Turun yliopistossa vuonna 1955, väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi Helsingin yliopistossa 1960, erikoistui kirurgiksi 1959 ja saavutti ortopedisen kirurgian suppean erityispätevyyden 1965. Hänet nimitettiin ortopedian ja traumatologian dosentiksi 1970 ja hän saavutti apulaisprofessorin pätevyyden 1978.

in memoriam Wilhelm Johannes Kaipainen 10.11.1918-16.11.2006

Täysinpalvelleen sisätautiopin professori Wilhelm Johannes Kaipaisen elämäntyö on päättynyt. Hänestä Suomen lääkärit 2002 -matrikkelissa olevat muutamat rivit eivät kerro, miten hän osallistui ja vaikutti kokemuksillaan oppilaittensa kautta tuhansien tavallisten ihmisten elämään. Hänet tunnettiin laajalti kunnioitusta nauttivana lääkärinä, opettajana ja hallintomiehenä.

Alkoholi vie usein eläkkeelle

Yli 10 000 suomalaisella työkyvyttömyyseläkeläisellä on alkoholisairaus pää- tai lisäsairautena.

Indonesian H5N1-viruskanta rokotekehittelyyn yksinoikeudella

Indonesian amerikkalaisyhtiön kanssa tekemä sopimus lintuinfluenssarokotteen kehittelystä uhkaa taudin maailmanlaajuista seurantajärjestelmää. Indonesia ei enää toimita näytteitä WHO:lle. Taustalla on huoli siitä, että maa ei hyödy näytteiden pohjalta kehitetyistä rokotteista.

Uusi koulutus tuottaa kansainvälisiä terveydenhuollon asiantuntijoita

Tampereen yliopiston lääketieteen laitos alkaa kouluttaa asiantuntijoita terveydenhuollon kansainvälisiin tehtäviin.

Karanteenitilat valmiina pandemian uhkaan

STM, työministeriö, KTL ja sairaanhoitopiirit ovat varautuneet ottamaan eri puolilla maata sijaitsevat pakolaisten vastaanottokeskukset tarvittaessa karanteenitiloiksi. Karanteenisuunnitelmassa varaudutaan siihen, että Suomeen saapuu H5N1-virukselle mahdollisesti altistuneita lentomatkustajia.