Terveysasiat työllistivät oikeusasiamiestä

Eduskunnan oikeusasiamies sai viime vuonna 3 672 kantelua, mikä on lähes 10 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kanteluiden kohteena olivat erityisesti sosiaali- ja terveydenhoidon viranomaiset, joita koski melkein kolmannes kanteluista. Seuraavaksi eniten kantelut koskivat poliisia, vankeinhoitoa ja tuomioistuinten toimintaa.

Vanhuspalvelujen laatu puhuttaa myös Tanskassa

Tanskan kunnissa mietitään nyt aktiivisesti palvelujen laatua, sillä tämän vuoden alussa maassa tuli voimaan kunta- ja aluerakenteen uudistus. Kunnille tuli aikaisempaa enemmän tehtäviä terveydenhuollossa; niille siirtyi muun muassa ennalta ehkäisevä terveydenhuolto. Sairaaloista vastaavat puolestaan alueet.

Ulla Toikkanen

Appendiksin tyven sulku vaikuttaa leikkaustulokseen

Umpisuolen poistoleikkauksia on tehty laparoskooppisesti jo 20 vuotta. Tällöin tavanomaisin tyven sulkumenetelmä on ollut valmis lankalenkki, joka kiristetään appendiksin ympärille. Hankalammissa tulehduksissa on kuitenkin jouduttu konvertoimaan avoleikkaukseen tai käyttämään laparoskooppista suorasulkuinstrumenttia.

Tom Scheinin

Laktobasilleista apua koliikkivauvoille

Koliikki-itku vaivaa jopa neljäsosaa pikkuvauvoista, eikä itkun tarkkaa syytä saati tehokasta hoitoa tunneta. Italiassa on tehty tutkimus, jossa 90 täysin rintaruokittua koliikkivauvaa satunnaistettiin saamaan joko Lactobacillus reuteri -bakteeria 108 cfu:ta öljyemulsiotippoina kerran päivässä tai ilmakuplia hajottavaa simetikonia 60 mg/vrk. Kaikki äidit noudattivat maidotonta dieettiä. Vauvojen ikä rekrytointihetkellä vaihteli 21 ja 90 päivän välillä ja kaikilla täyttyi koliikin kriteeri: yli kolme tuntia selittämätöntä itkua useampana kuin kolmena päivänä viikossa. Rekrytointipäivänä molemmissa ryhmissä vauvat itkivät keskimäärin 197 minuuttia eli noin 3,5 tuntia vuorokaudessa.

Marjo Renko

Leptiinireseptorigeeni sekä lihavuuden että osteoporoosin taustalla?

Aikuisten luuston massan vaihtelusta 60-80 % selittyy perintötekijöillä. Leptiinireseptorigeeniä (LepR) on pidetty lihavuuden kandidaattigeeninä. Tutkijat selvittivät, voisiko tämä geeni vaikuttaa myös luun kuntoon. Laajassa väestöpohjaisessa tutkimuksessa, johon osallistui 1 430 tanskalaista postmenopausaalista naista, tutkittiin kolmen eri leptiinireseptorin geenivariantin mahdollista assosiaatiota kehon rasvamassaan, luun tiheyteen sekä nikamamurtumiin. Tutkituista geenivarianteista Gln223Arg-genotyyppiin liittyi 1,76 kertaa suurempi riski saada nikamamurtuma, samanaikainen tupakointi nosti riskin 2,31-kertaiseksi. Nikamamurtumien lisäksi Gln223Arg-genotyyppi oli yhteydessä lonkan kaulan sekä koko lonkan luun tiheyteen. Yhteys nikamamurtumiin sekä pienempään lonkan luun tiheyteen nähtiin hieman yllättäen niillä, jotka olivat sekä A- että G-alleelin kantajia. Yhteys lihavuuteen nähtiin sen sijaan vain G-alleelin kantajilla. Tulokset viittaavat siihen, että LepR-geeni säätelee myös luun kuntoa, mutta löydöksen luotettavuus on vielä syytä selvittää. Gln223Arg-genotyypin vaikutusmekanismi luun kunnon säätelijänä jäi tutkimuksessa auki. Tutkijat pitävät myös mahdollisena, että Gln223Arg-genotyyppi toimii ainoastaan markkerina, eikä varsinainen assosiaatio näin ollen olisi LepR-geeniin vaan toiseen, lähellä sijaitsevaan geenilokukseen.

Camilla Schalin-Jäntti

Alkoholin ja kuolleisuuden J-käyrä - joko näyttö pitää?

Meilläkin on taitettu peistä siitä, onko eri tutkimuksissa nähty kohtuullisen alkoholinkäytön kuolleisuutta vähentävä vaikutus (ns. J-käyrä) todellinen vai kenties muiden elintapojen aiheuttama sivuvaikutus. Yleiset kansanterveysintressit sekä joidenkin erityisryhmien alkoholinkäyttöön liittyvät ongelmat (raskaana olevat, päihderiippuvaiset) antaisivat toivoa, ettei suojavaikutusta mieluummin olisi. Toiveajattelusta riippumatta isojen väestötutkimusten löydökset ovat näyttäneet siltä, että pienet alkoholiannokset suojaisivat ennenaikaiselta kuolemalta, kun verrataan alkoholista täysin pidättäytyviin (0-käyttäjät) tai isompia alkoholimääriä käyttäviin.

Katariina Korkeila

Eturauhassyövän seurantatutkimus puoltaa aktiivista hoitolinjaa

Kun PSA-testauksia tehdään paljon, todetaan vähäisen riskin eturauhassyöpiä runsaasti. Hoitokäytäntö on ollut tarjota vähäisen riskin eturauhassyöpää sairastavalle miehelle varteen otettavaksi vaihtoehdoksi aktiivista seurantaa. Tutkimusten mukaan 7-17 % potilaista jää seurantaan. Satunnaistettuja tutkimuksia eturauhassyövän ensilinjan hoidosta on tehty vain muutamia. Niinpä amerikkalainen rekisteritietoihin perustuva 12 vuoden seurantatieto tuo arvokkaan lisän hoitopäätöksen tueksi.

Sirkku Jyrkkiö

Surustako sairauslomaa?

Lääkäreiden eettisen foorumin artikkeli Suru ja sairausloma (SLL 51-52/2006, s. 5372-3) on herättänyt runsaan keskustelun Lääkärilehden internetsivulla. Foorumin näkökulma surun medikalisointiin on myönteisempi kuin valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan (ETENE) näkemys parin vuoden takaa. ETENE totesi, ettei monia elämän ilmiöitä, kuten kuolemaa, pidä lääketieteellistää, vaikka ilmiöihin liittyvistä vaivoista kärsiviä ihmisiä voi olla paikallaan hoitaa myös lääketieteen keinoin.

Markku Seuri

Uutta toivoa lihavuuden hoitoon

Ylipaino ja lihavuus yleistyvät hämmästyttävän nopeaa vauhtia, ja lihavuuden liitännäissairaudet aiheuttavat huomattavia haittoja potilaille ja suuria kustannuksia yhteiskunnalle. Lihavuuden yleistymistä estää tehokkaimmin väestötason ehkäisytyö, eikä se saisi jäädä pelkästään terveydenhuollon tehtäväksi. Tarvitaan myös mm. elintarviketeollisuuden tuotevalikoiman muutoksia vähäenergiaisempaan suuntaan ja pienempiin annoskokoihin.

Markku Savolainen

Raskausdiabetesta kannattaa ehkäistä

Raskausdiabetes määritellään poikkeavaksi glukoosiaineenvaihdunnaksi, joka todetaan ensimmäisen kerran raskaudessa. Sen diagnostiset kriteerit laadittiin alun perin myöhemmin ilmaantuvan diabeteksen riskin arvioimiseksi (1). Sittemmin on keskitytty enemmän raskausdiabeteksen raskausajan ja synnytyksen ongelmiin, jotka ovat haastavia, kuten Kari Teramo ym. artikkelissaan toteavat (s. 507-11) Mutta ongelmat eivät pääty synnytykseen, sillä raskausdiabeteksen vaikutukset ulottuvat sekä äidin että lapsen myöhempään terveyteen.

Marja Vääräsmäki, Risto Kaaja