78147 osumaa

Lääkehoitoon sitoutumisella on merkittävä vaikutus ennusteelle

Valikoimattomasta väestöstä vain puolet käyttää lääkkeitään kuten lääkäri on suositellut. Erityisesti pitkäaikaisen, ennaltaehkäisevän lääkehoidon optimaalisessa toteutuksessa on parantamisen varaa. Sydäninfarktin jälkeisen sekundaariprevention kulmakivet on osoitettu lukuisissa isoissa satunnaistetuissa, kontrolloiduissa lääketutkimuksissa: statiinit ja beetasalpaajat vähentävät kuolleisuutta. Miten on todellisuudessa, jossa potilaat käyttävät lääkkeitä vaihtelevasti?

Kaisu Pitkälä

Sydäntautikuolleisuudessa pitkän aikavälin riskitekijöillä merkittävä ennustearvo

Ennustettaessa tauti- tai kuolleisuusriskiä epidemiologissa tutkimuksissa herää helposti kysymys siitä, mikä on vuosikymmeniä aiemmin mitatun riskitekijätason todellinen ennustearvo. Seitsemän maan tutkimusaineistoon (Seven Country Study) perustuvassa tutkimuksessa, jossa tutkittavien riskitekijöitä mitattiin useina ajankohtina, selvitettiin miten viimeisin ja 25 vuotta aiemmin mitattu korkea verenpaine ja kolesterolitaso ennustavat sydäntautikuolleisuutta.

Tiina Laatikainen

Äidin kala-ateriat ovat hyödyksi sikiölle

Merikalan syönnin on väitetty vähentävän raskaustoksemian ja ennenaikaisen synnytyksen riskiä, mutta vakuuttava näyttö asiasta puuttuu. Merikala ja äyriäiset sisältävät omega-3-rasvahappoja, jotka ovat tärkeitä keskushermoston solujen kehitykselle, esimerkiksi jakautumiselle, solujen yhteistoiminnalle ja myelinisaatiolle. Tässä mielessä niiden sisältyminen äidin ruokavalioon voisi olla sikiön kehitykselle edullista. Toisaalta on epäilty, että kala ja äyriäiset sisältävät nykyään liikaa ympäristömyrkkyjä ja raskasmetalleja ja tästä koituisi sikiölle hermoston kehityksen ongelmia.

Pertti Kirkinen

Makrolidit eduksi keuhkokuumeen hoidossa?

Yhdysvalloissa tutkittiin Medicare-järjestelmän avulla, millä antibiootilla saadaan paras vaste, kun hoidetaan aikuista, jolla on bakteerin aiheuttama keuhkokuume. Mukana oli 2 209 potilasta ja keuhkokuume oli saatu joko kotona tai hoitokodissa. Epätyypillistä aiheuttajaa vastaan suunnatut hoidot olivat 30 päivän sairaalakuolleisuutta (suhteellinen riski 0,76, p = 0,03) ja uudelleen sairaalahoitoon alle 30 vuorokauden kuluessa joutumista (0,67, p = 0,02) tarkasteltaessa parempia. Lisäanalyysi paljasti eron johtuvan nimenomaan makrolidien (suhteellinen riski kuolleisuuteen 0,59) käytöstä, ei fluorokinoleista tai tetrasyliineistä. Tutkijat painottavat, että asiasta ei pidä vetää suoria hoitosuositusluonteisia päätelmiä, vaan asiaa tulisi tutkia laajemmilla selvityksillä.

Hannu Puolijoki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat