Ulkustaudin epidemiologia

Ruoansulatuskanavan yläosan sairauksien tutkimisen kultaisena standardina pidetään endoskooppista tutkimusta, mutta epidemiologisissa tutkimuksissa sitä on käytetty harvoin. Tässä tutkimuksessa selvitettiin ulkustaudin esiintyvyyttä ja riskitekijöitä aikuisväestössä ja arvioitiin esofagogastroduodenoskopian käyttöä epidemiologisessa tutkimuksessa.

Pertti Aro

Refluksioireet yleisiä ruotsalaisella aikuisväestöllä

Tutkimuksessa selvitettiin ruokatorven refluksitaudin, erosiivisen esofagiitin, Barrettin ruokatorven ja eosinofiilisen esofagiitin esiintyvyyttä ja riskitekijöitä ruotsalaisessa aikuisväestössä ja arvioitiin hankalien refluksioireiden esiintymistä ja vaikutusta elämänlaatuun.

Jukka Ronkainen

Skitsofrenian taudinkulku ja ennuste

Skitsofrenian taudinkulkua ja ennustetta selvitettiin yleisväestöön pohjautuvassa aineistossa, joka muodostui Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneistä henkilöistä. Taudinkulun arvioinnissa käytettiin mm. oireiden määrää, psykiatrisen hoidon tarvetta, sosiaalista toimintakykyä ja työkykyä. Lisäksi haluttiin selvittää, mitkä varhaiseen kehitykseen ja sairauteen liittyvät tekijät vaikuttavat skitsofrenian ennusteeseen. Tutkittavat henkilöt olivat tutkimushetkellä noin 35-vuotiaita ja he olivat olleet sairaana keskimäärin 10 vuotta.

Erika Lauronen

Rotavirusinfektiot eivät aiheuta nuoruustyypin diabetesta

Rotavirus on tavallinen lasten vatsataudin aiheuttaja. Suurelle osalle tutkituista lapsista kehittyi ensimmäisten elinvuosien aikana rotavirusvasta-aineita sairastetun rotavirusinfektion merkkinä. Väitöstutkimuksessa havaittiin, että rotavirusvasta-aineiden lisääntymisen yhteydessä lapsilla syntyy usein myös soluvälitteinen immuunivaste rotavirusta kohtaan. Lapsilla soluvälitteinen immuunivaste rotavirusta kohtaan oli nopeasti ohimenevä, mutta terveillä aikuisilla todettiin vahvoja soluvälitteisiä immuunivasteita rotavirusta kohtaan, ilmeisesti toistuvien infektioiden seurauksena.

Miia Mäkelä

Selän välilevytaudin perinnölliset tekijät

Tutkimuksessa selän välilevytaudin syntyyn vaikuttavia tekijöitä ja mekanismeja lähestyttiin useasta näkökulmasta. Ensimmäisessä osatyössä kaikki tunnetut geneettiset välilevytaudin riskitekijät analysoitiin 165 pitkäaikaisessa tärinäaltistuksessa olleelta veturinkuljettajalta sekä 69 konttorityöntekijältä. Tutkimuksen mukaan tärinäaltistus lisäsi merkittävästi selän välilevytaudin riskiä. Lisäksi yksittäisistä geneettisistä variaatioista IL-1A-geenin promoottorimuutos oli yhteydessä oireisuuteen. Tulehdusvälittäjäaineet ovat tärkeällä tavalla mukana taudin synnyssä välittämällä kipua ja tulehdusta.

Iita Daavittila

Lihavuus saattaa altistaa masennukselle

Väitöstutkimuksessa selvitettiin syntymäpainon, kuukautisten alkamisiän, lihavuuden ja metabolisen oireyhtymän yhteyttä masennukseen yleisväestöön pohjautuvassa aineistossa, joka muodostui Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneistä henkilöistä. Lihavuuden yhteyttä masennukseen tutkittiin sekä pitkittäis- että poikkileikkausasetelmassa. Tutkimuksessa selvitettiin, onko lihavuus 14-vuotiaana yhteydessä masennukseen 31-vuotiaana, ja onko lihavuus 31-vuotiaana yhteydessä masennukseen 31-vuotiaana. Lihavuutta mitattiin sekä painoindeksin että keskivartalolihavuuden avulla. Tutkittavat olivat tutkimushetkellä 31-vuotiaita nuoria aikuisia. Masennusta arvioitiin masennusoirekyselyn avulla; lisäksi kysyttiin, oliko lääkäri todennut aiemmin masennusta sekä oliko tutkittavilla käytössä masennuslääkkeitä.

Anne Herva

Nimityksiä

Porin terveyskeskuksen työterveyshuollon lääkärin virkaan LL Mia Fagerlund 1.3.2007 lähtien.

Laillistetut erikoislääkärit

Katja Charlotta Eklund, lastenpsykiatria; Seija Irmeli Mansikkamäki, sisätaudit

in memoriam Antti Vannas 21.11.1943-14.12.2006

Lääketieteen ja kirurgian tohtori, dosentti Antti Vannas kuoli kotonaan Helsingissä 14.12.2006. Hän syntyi helsinkiläiseen lääkäriperheeseen 21.11.1943. Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Antti Vannas suoritti v. 1969 ja väitteli tohtoriksi samana vuonna. Silmätautien erikoislääkäri hänestä tuli 1975 ja Helsingin yliopiston silmätautiopin dosentti kaksi vuotta myöhemmin.

Kiusalliset mutta yleensä vaarattomat krampit

Lihaskrampit ovat hyvin yleisiä. Niitä on kaikenikäisillä ihmisillä, mutta iän myötä krampit yleistyvät. Jopa puolet vanhusväestöstä valittaa joskus kramppeja. Krampit ja suonenvedot

Toimitus