Lisäravinteet pigmentoituvan purppuran taustalla

Kun potilaalla on alaraajoissa purppuraläiskiä, jotka jättävät jälkipigmentaation, lääkärin mielenkiinto kääntyy potilaan lääkitykseen. Monet lääkkeet, kuten anti-inflammatoriset analgeetit, verenpaine- ja lipidilääkkeet, diureetit, mielialalääkkeet ja antibiootit voivat aiheuttaa tämän iho-oireen. Lääkkeen aloittamisesta oireiden ilmaantumiseen voi kulua useita vuosia. Nyt julkaistu tapausselostus kuvaa painonnostoa harrastaneen yleensä terveen 28-vuotiaan potilaan, joka oli käyttänyt kreatiinia ja hydroksimetyylivoihappoa sisältävää lisäravinnetta kuuden vuoden ajan, kunnes hänelle ilmaantui alaraajoihin pigmentoituvaa purppuraa. Iho-oire jatkui kolmen kuukauden ajan, mutta häipyi kahdessa viikossa potilaan lopetettua lisäravinteen käytön. Varsinaisen lääkityksen lisäksi täytyy siis muistaa kysellä mahdolliset lisäravinteet ja luontaistuotteet. Vuosiakaan jatkunut käyttö ei pigmentoituvan purppuran kohdalla sulje lääkettä pois mahdollisten aiheuttajien listalta.

Sirkku Peltonen

Passiivinen tupakointi lisää energiankulutusta ja kilpirauhashormonipitoisuuksia

Tupakointi lisää perusenergiankulutusta: moni tupakoitsija valittaakin painon nousua tupakoinnin lopettamisen jälkeen. Tupakoivilla on myös kuvattu muutoksia kilpirauhashormonipitoisuuksissa. Tutkijat selvittivät, vaikuttaako myös lyhytaikainen passiivinen tupakointi perusenergiankulutukseen tai kilpirauhashormonien pitoisuuksiin. 18 tervettä nuorta naista altistettiin satunnaisessa järjestyksessä joko passiiviselle tupakoinnille tai normaalille hengitysilmalle tunnin kestävässä kokeessa tutkimuskammiossa. Altistuksen katsottiin vastaavan tunnin oleskelua ravintolassa tai pubissa ja luokiteltiin kohtalaiseksi. Passiivisen tupakoinnin mittarina käytettiin seerumin ja virtsan kotiniinipitoisuuksia. Perusenergiankulutus mitattiin ennen sekä heti altistuskokeiden jälkeen. Tutkittavilta rekisteröitiin samalla verenpaine- ja syketaso sekä määritettiin seerumin TSH-, T4v- sekä T3-pitoisuudet. Passiivinen tupakointi nosti sekä seerumin että virtsan kotiniinipitoisuuksia merkitsevästi kontrollialtistukseen verrattuna. Perusenergiankulutus lisääntyi (1504 ± 286 vs. 1585 ± 297 kcal/päivässä) merkitsevästi passiivisen tupakoinnin jälkeen ja myös S-T4v ja T3-pitoisuudet nousivat tilastollisesti merkitsevästi kontrollialtistukseen verrattuna. Verenpaine- ja syketaso pysyivät sen sijaan muuttumattomina.

Camilla Schalin-Jäntti

Antimyeliinivasta-aineet eivät ennakoi MS-tautia

MS-taudin diagnoosi on kliininen, eikä sille ole toistaiseksi varmaa diagnostista testiä. Diagnostiikassa apuna käytetään magneettikuvausta (MK) ja aivo-selkäydinnestetutkimusta.

Jaana Suhonen

Haimasyövän hoidossa pieniä edistysaskelia

Haimasyövän ennuste on huono. Leikattujen potilaiden viisivuotisennuste on 23 %. Vain joka viidennen potilaan kohdalla päästään yrittämään leikkausta ja heistä puolelle pystytään tekemään radikaali toimenpide.

Sirkku Jyrkkiö

Probioottia suolistokipuun

Maitohappobakteereiden on todettu mm. rauhoittavan usein kivuliasta ärtynyttä paksusuolta. Tämä sai tutkijat kysymään, olisiko probiooteilla myös analgeettista tehoa. Ensin testattiin ihmisen suolen epiteelisoluilla, aiheuttavatko probiootit soluviljelmässä opiaatti- tai kannabinoidireseptorien induktiota. Viidestä laktobasillista ja bifidobakteerista L. acidophilus NCFM indusoi sekä morfiinireseptoria että kannabinoidireseptoria. Se aiheutti samanlaisen induktion rottien ja hiirien suolessa. Lopullinen todiste tehosta saatiin rotan suolen venytystestissä, jossa NCFM tehosi kipuun yhtä hyvin kuin morfiini (1 mg/kg). Kohta alkaa olla vaikea löytää tilaa tai tautia, johon probiooteilla ei ole vaikutusta.

Heikki Arvilommi

Uusia ja parempia rokotteita tarvitaan influenssapandemian haittojen minimoimiseksi

Dosentti Akseli Hemminki kiinnittää perustellusti huomiota Suomen kansallisessa pandemiavarautumissuunnitelmassa esitettyjen torjuntakeinojen epävarmuuksiin sekä kananmunissa tapahtuvan rokotetuotannon vanhanaikaisuuteen ja kapasiteetin rajallisuuteen, ja hän esittää ratkaisuksi adenovirusvektorin käyttöön perustuvaa kansallista rokotetuotantoa (1). Teholtaan parempiin ja nopeammin tuotettaviin rokotteisiin tähtäävää tutkimus- ja kehitystyötä ehdottomasti tarvitaan. Emme kuitenkaan ole yhtä optimistisia sen suhteen, että adenovirusvektoria käyttävä tai mikä tahansa muukaan DNA-rokote olisi ilman muuta halpa ja helppo ratkaisu ongelmiin. DNA-rokotteella tarkoitamme tässä uutta rokotetyyppiä, jossa elimistöön viedään tavalla tai toisella - esimerkiksi adenovirusvektorin avulla - taudinaiheuttaja-antigeenin sijasta sitä tuottava geeni.

Tapani Hovi, Terhi Kilpi

Miten jononpurku todella kannattaa toteuttaa?

Luin mielenkiinnolla professori, toimialajohtaja Reijo Haapiaisen ja työtovereiden raportin kirurgian toimialan jononpurusta ja erityisesti siitä, miten se kannattaisi toteuttaa (SLL 5/2007, s. 423-6). Onnittelut hyvin hoidetusta projektista. Valtakunnan suurimpaan jononpurkuun - suhteutettuna sairaanhoitopiirin väestömäärään (Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä n. 250 000) ja vuosittaiseen leikkausvolyymiin (n. 20 000 leikkausta vuodessa) - aitiopaikalta osallistuneena haluaisin kuitenkin esittää muutaman kommentin.

Matti Pääkkönen

Järkevin tapa jononpurkuun on virkatyö - lisätyötä tarvitaan joskus

Lääkärilehdessä (SLL 5/2007, s. 423-6) julkaistu artikkelimme on herättänyt keskustelua ja yhteydenottoja. Kiitos siitä. Haluamme puolestamme onnitella Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriä suhteellisesti "valtakunnan suurimman jononpurun" onnistumisesta.

Reijo Haapiainen

Sopiva ehkäisymenetelmä mahdollistaa menopaussin jälkeisen hormonikorvauksen

Estrogeenin vaikutus naisen mielialaan on tärkeä asia, joka ei ole saanut hormonikorvaustutkimuksessa ansaitsemaansa huomiota. Psykiatrin näkökulmasta on kyseenalaista, että hoidamme antidepressiivisillä, sivuvaikutuksia omaavilla lääkkeillä tilaa, johon estrogeeni antaisi täsmäavun.

Pirkko Turpeinen-Saari

HIV-epidemia lähialueillamme

Suomen lähialueilla HIV-epidemia on levinnyt nopeasti. Taudin esiintyvyys on suurin Virossa (taulukko 1), ja ero Suomeen ja muihin Pohjoismaihin on yli satakertainen. Ero korostuu, kun tilannetta verrataan taloudellisiin voimavaroihin. Myös esiintyvyyden alueelliset erot maiden sisällä ovat suuria. Narvassa arvioidaan, että jopa 3-4 % aikuisväestöstä kantaa virusta, Pietarin ja Leningradin alueiden arviot vaihtelevat, mutta joissakin väestöryhmissä esiintyvyys lienee samaa suuruusluokkaa.

Pauli Leinikki