78147 osumaa

Ihosyöpä yleistyy immunosuppressiopotilailla

Suomessa todetaan vuosittain ainakin 6 000 uutta ihon tyvisolusyöpää ja lähes 1 000 okasolusyöpää, ja niiden ennustetaan lisääntyvän 20-40 % vuoteen 2015 mennessä (1). Tärkein etiologinen tekijä on pitkäaikainen ja toistuva altistuminen auringon ultraviolettisäteilylle. Elinsiirtopotilaiden tehostunut immunosuppressio ja pidentyvä elinaika siirron jälkeen ovat lisänneet heille kehittyviä pahanlaatuisia kasvaimia, joista valkoisessa väestössä 50-70 % on erilaisia ihosyöpiä. Elinsiirtopotilailla esiintyy ihosyöpää keskimäärin 50 kertaa niin paljon kuin muussa väestössä (2). Kymmenen vuoden kuluttua elinsiirrosta noin puolella potilaista on ollut ainakin yksi ei-melanoottinen ihosyöpä ja vieläkin useammalla aurinkokeratooseja (3), joista pieni osa voi kehittyä levyepiteelisyöviksi. Vähäisen UV-altistuksen maissa Pohjois-Euroopassa noin 10 % elinsiirtopotilaista on kymmenen vuotta siirron jälkeen sairastanut ainakin yhden ihosyövän, Etelä-Euroopassa noin 40 %. Suomalaisessa tutkimuksessa munuaisensiirtopotilaiden eri lääkkeiden vaikutuksessa syövän vaaraan ei havaittu eroja (4).

Ulpu Saarialho-Kere

Raiskaustrauma I: Raiskauksen kokeminen altistaa psyykkisille ongelmille

Raiskauksen uhreilla on suurentunut riski sairastua masennukseen ja traumaperäiseen stressihäiriöön (PTSD), ja he kärsivät vakavista psykososiaalisista ongelmista. Psyykkisistä oireista kärsivät raiskauksen uhrit eivät kuitenkaan hakeudu mielenterveys- ja kriisihoitoon, mutta he käyttävät runsaasti muita terveydenhuollon palveluja.

Raija-Leena Punamäki, Riitta Ylikomi

Telitromysiinin indikaatioihin supistuksia

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen (FDA) on poistanut telitromysiinin (Ketek, Sanofi-Aventis) indikaatioista akuutin sinuiitin ja kroonisen bronkiitin äkillisen pahenemisen. Pneumonia avohoidossa jää siten lääkkeen ainoaksi käyttöaiheeksi. Lisäksi vasta-aiheeksi käytölle asetettiin myastenia gravis. Jokaisen reseptin liitteenä potilas saa erityisohjeet valmisteen käytöstä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Laihdutuslääketutkimuksille erityisohjeet

Liikalihavuuden lisääntyessä viranomaiset ovat valmistelleet lääketeollisuudelle ohjeet siitä, miten uusien laihdutuslääkkeiden teho ja turvallisuus tulisi testata. Tutkimuksiin olisi otettava sekä lihavia (BMI yli 30) että ylipainoisia (BMI 27-30), mutta myös potilaita, joilla on lisäksi diabetes tai sydänsairauksia tai merkittävä riski ylipainoon liittyviin sairauksiin ja kuolemaan. Tehon säilymistä tulisi seurata ainakin yhden vuoden ajan. Yhdysvalloissa kolmasosa väestöstä on lihavia (noin 60 miljoonaa kansalaista) ja toinen kolmasosa ylipainoisia. Ohjeistus kohdistuu uusiin laihdutuslääkkeisiin, joita useat tehtaat nyt kehittelevät.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Keskustelu lääkestenteistä jatkuu

Tiedelehti NEJM on julkaissut pikana verkkosivuillaan kahdeksan artikkelia ja pääkirjoituksen lääkettä vapauttavien sepelvaltimostenttien käytöstä. Artikkeleista viisi perustuu Yhdysvaltojen lääkeviranomaisen joulukuussa 2006 järjestämän asiantuntijakokouksen esitelmiin. Kirjoituksissa pohditaan stenttien käytössä harvinaisena haittavaikutuksena esiintyvän tromboosin riskiä ja sitä, miten tämä olisi vältettävissä. Ongelmaan liittyviä viranomaisohjeita on käsitelty äskettäin tällä palstalla (SLL 2006;61:4097 ja 5339). Vaikka lopullisia vastauksia kaikkiin kysymyksiin ei vielä ole, lehti pitää tärkeänä tiedottaa nykytilanteesta lääkäreille. Arviolta miljoonille potilaille on jo asetettu sepelvaltimostentti.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ruotsi uusi ohjeet lääkestenttien käytöstä

Ruotsin lääkevalvontaviranomainen (Läkemedelsverket) ja kardiologiyhdistys ovat antaneet uudet suositukset lääkettä vapauttavien sepelvaltimostenttien käytöstä. Ohjeet perustuvat mm. maan sepelvaltimotoimenpiteiden rekisteriin. Metallistenttien ja lääkestenttien välillä ei näyttänyt olevan eroa päätetapahtumien, kuten kuolemien tai sydäninfarktien esiintymisessä. Lääkestentteihin näytti kuitenkin liittyvän hivenen suurentunut tromboosiriski. Uusituissa ohjeissa katsotaan metallistentin käyttö ensisijaiseksi ja lääkestenttiä voi käyttää, jos sopivampi vaihtoehto puuttuu. Ruotsissa asetetaan vuosittain stentti noin 15 000 potilaalle. Lääkestentin saaneita ohjataan jatkamaa klopidogreelin ja asetyylisalisyylihapon käyttöä vuoden ajan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat