77863 osumaa

Menetetyt elinvuodet ja väestöryhmittäiset terveyserot

Suomalaiset olivat vielä 1950-luvulla yksi Euroopan sairaista kansoista. Sen jälkeen väestön terveys on jatkuvasti kohentunut. Elinajan odote oli vuonna 2005 miehillä jo 75,5 ja naisilla 82,3 vuotta, molemmat EU-maiden keskitason yläpuolella. Sairauksien aiheuttamat toimintakyvyn rajoitukset vähentyvät ja koettu terveys paranee. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus pienenee ja sairauspäivien lukumäärä vähenee.

Jussi Huttunen

Förlorade levnadsår och hälsoskillnader i olika befolkningsgrupper

Ännu under 1950-talet var finländarna ett av de sjukaste folken i Europa. Sedan dess har befolkningens hälsa fortlöpande förbättrats. Den förväntade livstiden var år 2005 redan 75,5 för män och 82,3 för kvinnor och båda talen överstiger genomsnittet i EU-länderna. De av sjukdomar framkallade funktionshindren har minskat och den upplevda hälsan blir allt bättre. Andelen personer som uppbär invaliditetspension blir allt mindre och antalet sjukdagar reduceras.

Jussi Huttunen

Tehohoidon rajat - mikä ne määrää?

Mahdollisimman avoin ja asiallinen keskustelu kipeistä ja hankalistakin yleisistä asioista on demokraattisen yhteiskunnan tukipilari. Tehohoidosta on viime kuukausina käyty keskustelua hyvin vilkkaasti. Keskustelun hoidon rajauksesta avasi dosentti Tuula Lönnqvistin artikkeli vaikeimmin vammaisten lasten tehohoidosta (Duodecim 2006;122:1940-1). Päivälehdissä kannanottoja ja näkemyksiä esittivät mm. potilaiden omaiset, potilaita hoitavat ammattihenkilöt, sairaaloiden ja järjestöjen edustajat, kansanedustaja ja pääkirjoitustoimittaja. Tuoreeltaan potilaiden omaiset käynnistivät kiihkeän keskustelun nykyaikaisen tehohoidon tilavaatimuksista, kun ne ovat vaikeasti sovitettavissa rakennussuojelun kanssa (Ajankohtainen kakkonen, YLE TV2 9.1.2007).

Paula Rautiainen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030