77863 osumaa

Rotavirusrokotetta koskevat julkaisut tutkimuksen kärjessä

Lancet on valinnut kaksi suomalaistutkijan artikkelia vuoden julkaisuksi. Rotavirusrokotetetta koskevat kaksi artikkelia julkaistiin New England Journal of Medicinessa, ja professori Timo Vesikari on toisessa julkaisussa ensimmäinen tekijä ja mukana kirjoittajana myös toisessa. Rotavirusrokotetetta koskevien artikkeleiden ykkössijan syynä oli tutkimustulosten globaalisesti katsoen suuri terveyshyöty.

Pertti Kirkinen
Lehti 4: Lääketieteen maailmasta 4/2007 Kommentteja

Migreenin patofysiologia kirkastuu

Muinaisina aikoina migreenin ajateltiin johtuvan oksennuksena vapauteen pyrkivistä vatsahöyryistä, keskiajalla verentungoksesta aivokalvoilla, 1800-luvulla keskushermostomyrskystä ja 1900-luvulla pään verisuonista. Kun vanhoja teorioita on nyt voitu tarkastella 2000-luvun teknologian avulla, on selvinnyt, että migreenin perusongelma on keskushermostossa, ei aivoverisuonissa. Migreeni johtuu perinnöllisesti sähäkästä aivorungosta ja aivokuoresta yhdistettynä poikkeavan tehokkaaseen trigeminovaskulaariseen järjestelmään ja helposti herkistyviin kipuratoihin. Keskushermosto käskee ja verisuoni tottelee (1). Viime vuosina mielenkiinto on kohdistunut migreenin kroonistumiseen, genetiikkaan ja komplikaatioihin.

Mikko Kallela
Lehti 4: Pääkirjoitukset 4/2007 Kommentteja

Lasten tarkkaavaisuushäiriöiden varhaisen tunnistamisen haaste

Tarkkaavaisuushäiriöillä tarkoitetaan ikätasosta selvästi poikkeavaa tarkkaamattomuutta tai motorista levottomuutta ja impulsiivisuutta, joka haittaa lapsen suoriutumista, ilmenee useissa tilanteissa ja joka ei ole paremmin selitettävissä muilla lapsuusajan häiriöillä. Tarkkaavaisuushäiriö heikentää lapsen mahdollisuuksia selviytyä opiskelun vaatimuksista ja se on syrjäytymiskehityksen riskitekijä murrosiässä ja aikuisuudessa. Tarkkaavaisuushäiriöisten lasten varhainen tunnistaminen mahdollistaisi tukitoimien nopean aloittamisen.

Vesa Närhi
Lehti 4: Pääkirjoitukset 4/2007 Kommentteja

Lene-arvio apuna 1. luokalla ilmenevien oppimisvaikeuksien ennakoinnissa

Lasten kehityksen ongelmat ovat laaja ja monisyinen alue, jota Leikki-ikäisen lapsen neurologisen kehityksen arvio (Lene) auttaa arvioimaan. Suuri osa pysyvistä kehityksen ongelmista on jo varhaisessa vaiheessa päällekkäistyviä ja herkästi kumuloituvia. Neuvolatyössä on tärkeää tunnistaa ensisijassa pysyvimmät ja vakavimmin lapsen kehitystä haittaavat ongelmat.

Riitta Valtonen, Kirsi Mustonen, Paula Lyytinen, Timo Ahonen
Lehti 4: Alkuperäistutkimus 4/2007 Kommentteja

Tutkijalähtöiset lääketutkimukset vaikeuksissa

EU:n kliinisiä lääketutkimuksia sääntelevä direktiivi tuli voimaan vuonna 2004. Lääketeollisuuden sponsoroimien tutkimuksien vaatimuksia yhdennettiin ja direktiivi vaikutti myös tutkijalähtöisiin tutkimuksiin. Direktiivi on aiheuttanut tutkijoiden taholla kritiikkiä, kuten tällä palstalla on kerrottu (SLL 2004;59:927). Britanniassa nyt tehdyn selvityksen mukaan direktiivi hidastaa tutkijalähtöisiä lääketutkimuksia ja lisää kustannuksia, vaikka tutkimukset kohdistuvat usein tärkeiden sairauksien, kuten syövän, harvinaissairauksien ja lastentautien, tutkimiseen tai eri hoitojen vertailuun. Direktiiviin on tehty lievennyksiä, mutta ei riittävästi. Paperityö vaatii sihteerityövoimaa ja tutkimuksien aloitus viivästyy.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä
Lehti 4: Lääkeinfo 4/2007 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030