Antioksidantit eivät estä mahasyöpää

Epidemiologisten tutkimusten perusteella on arvioitu, että runsaasti kasviksia ja hedelmiä sisältävä ruokavalio vähentäisi mahasyövän esiintymistä väestössä. Venezuelassa tehdyssä tutkimuksessa oli mukana 1 980 potilasta, joilla oli suuri riski sairastua mahalaukun syöpään. Hoitoryhmän potilaat saivat päivittäin C- ja E-vitamiinia ja beetakaroteenia kolmen vuoden ajan. toinen ryhmä sai lumetta. Mahalaukun tähystys tehtiin vuosittain. Hoitoryhmässä veren vitamiinipitoisuudet nousivat. Mahasyöpiä todettiin molemmissa ryhmissä yhtä paljon. Tutkitun väestön ruokavalio sisältää runsaasti kasviksia ja hedelmiä. Sen lisäksi annettu antioksidanttihoito ei estä syövän kehittymistä.

Sirkku Jyrkkiö

Tulospaineet näkyvät lääketieteellisessä markkinoinnissa

Raimo Salokangas referoi Lääketieteen maailmasta -palstalla (SLL 1-2/2007, s. 18) British Journal of Psychiatryn julkaisemaa artikkelia, jossa todetaan, että vaguksen stimulaatio ehkä auttaa masennuksessa. Sama asia oli yleislehtienkin palstoilla alkusyksyllä, mutta kovin negatiivisissa merkeissä.

Tapani Salmi

Yllättävä koko keuhkon atelektaasi ilman preoperatiivisia löydöksiä?

Luin Ilman ajanvarausta -palstalla julkaistun anestesiologi Armi Vuoren mielenkiintoisen tapausselostuksen Miksi intuboitu potilas ei ventiloitunut? (SLL 3/2007, s. 198-9). Kahta asiaa jäin kovasti miettimään.

Pekka Tiainen

Ensiarvion merkitystä ei voi korostaa liikaa

Kiitos kollega Tiaiselle varsin aiheellisista kommenteista. Jokaisen potilaan kohdalla tulee aina tehdä ensiarvio, johon hengitysongelman kyseessä ollessa kuuluu arvio siitä, miltä hengitys näyttää, millainen hengitystiheys on ja miten potilas jaksaa puhua. Lisäksi aina on mitattava veren happikyllästeisyysarvo ja seurattava sitä. On huomattava, että pelkkä veren happikyllästeisyysarvo ei välttämättä paljasta ventilaatiovajetta, vaan samalla tarvitaan potilaan kliinisen tilan arviota.

Armi Vuori, Eija Vaula

Terveyskeskuslääkärit tarvitsevat lisää aikaa potilastyöhön

Kiitos Riitta Keskitalolle hallituskolumnista Punainen valo (SLL 6/2007, s. 547). Hänen kuvauksensa terveyskeskuslääkärin tämän päivän työolosuhteista paljastaa vanhalle kunnanlääkärille, miksi nuoret ja vähän vanhemmatkaan lääkärit eivät kauan vanhene terveyskeskustyössä.

Rainer Fogelholm

Norovirus sairaaloiden kiusana

Norovirus on saanut kansan polvilleen. Epidemioita on esiintynyt runsaasti kuluneen vuoden aikana paitsi Suomessa, myös muissa Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa (1,2). Tartunnat ovat tavallisesti ilmaantuneet tyypillisen epidemiakauden ulkopuolella, levinneet nopeasti henkilöstä toiseen ja sairastavuus on ollut suuri. Tämä saattaa johtua noroviruksen uusista varianteista GII 4-2006a ja GII 4-2006b, joita kohtaan väestöllä ei ole aiempaa immuniteettia. Edellisen kerran tämän genoryhmän variantit aiheuttivat laajoja epidemioita talvella 2002-2003 (3,4).

Mari Kanerva, Veli-Jukka Anttila

Influenssaepidemian ehkäisy ja torjunta terveydenhuollon laitoksissa - kokemuksia keväältä 2006

Riskiryhmille annettava influenssarokote vähentää tehokkaasti sairastuvuutta ja kuolleisuutta, mutta laitospotilailla teho voi jäädä keskimääräistä huonommaksi.

Katariina Kainulainen, Reijo Pyhälä, Thedi Ziegler, Outi Lyytikäinen

Kiusalliset lihasten krampit ja nykinät

Lihaskrampit ja -nykinät ovat hyvin yleisiä terveellä väestöllä, erityisesti vanhuksilla.

Liisa Luostarinen, Johanna Palmio, Bjarne Udd

Raiskaustrauma II: Raiskauksen uhrin psyykkinen akuuttihoito ja hoitopolun rakentaminen

Suuri osa raiskauksen uhreista ei toivu itsestään vaan tarvitsee ammatillista hoitoa, jotta vakavat psyykkiset, somaattiset ja sosiaaliset pitkäaikaisseuraukset voidaan välttää.

Riitta Ylikomi, Raija-Leena Punamäki

Chlamydia pneumoniae on monen taudin takana

Chlamydia pneumoniae eli keuhkoklamydia on täysin riippuvainen isännästään, hidas lisääntymään ja tehoton leviämään. Silti useammalla kuin joka toisella suomalaisella on ollut C. pneumoniae -tartunta.

Petri Penttinen