78344 osumaa

Vähäinen antioksidanttien saanti yhteydessä astman syntyyn?

Ruoasta saatavien antioksidanttien riittämätöntä määrää on epäilty useiden sairauksien taustatekijäksi. Asiaa on epäilty astmankin suhteen. Britit tutkivat asiaa 515 aikuisen astmaatikon ja 515 kaltaistetun verrokin ruokapäiväkirjojen perusteella. Astmaatikot käyttivät vähemmän hedelmiä (132 vs. 149 g/pv). C-vitamiinin ja mangaanin saanti olivat käänteisessä yhteydessä oireilevaan astmaan, kuten myös itse C-vitamiinin pitoisuus plasmassa (astmaatikoilla 54,3 vs. 58,2 myymol/l verrokeilla, p = 0,003). Tuloksia lukiessa tulee mieleen, että eivät kai astmaatikot vältä hedelmiä oireiden pelossa? Havainto on mielenkiintoinen ja näyttäisi suosittavan terveellistä ruokavaliota myös astmaan taipuvaisille.

Hannu Puolijoki

Digoksiinista ei hyötyä diastolisessa vajaatoiminnassa

Diastolisen vajaatoiminnan lääkehoitoa on tutkittu varsin vähän. 1990-luvulla tehtyyn satunnaistettuun DIG-tutkimukseen osallistui lähes 1 000 diastolisesta vajaatoiminnasta kärsivää potilasta, joiden sydämen pumppaustoiminta oli jokseenkin normaalia, ja joiden sydän sykki sinusrytmissä. Tämän kolmevuotisen tutkimuksen uusi analyysi osoitti, ettei digoksiini alenna kuolleisuutta eikä myöskään vähennä sairaalahoidon tarvetta lumelääkkeeseen nähden. Diastolisen vajaatoiminnan hoito perustuu siis edelleen pääosin hyvään sairauden syyn ja oireiden hoitoon. Tässäkin tutkimuksessa todettiin tilan ennusteen olevan kuitenkin selvästi parempi kuin systolisessa vajaatoiminnassa.

Juhani Airaksinen

Karsinoidituumori näkyy hyvin 18F-DOPA-PET-kuvassa

Neuroendokriinisten kasvainten ensisijainen hoito on kirurgia. Jos tauti on laajalti levinnyt, potilaan oireita saattaa helpottaa tuumorimassan kirurginen vähentäminen. Kuratiivinen hoitotulos on mahdollinen vain, jos tautia on rajatulla alueella, jonka radikaali leikkaus on mahdollista. Niinpä hoidon suunnittelun kannalta taudin levinneisyyden määrittäminen on keskeistä. Karsinoidikasvaimet sijaitsevat usein vatsaontelon alueella. Tietokonetomografiatutkimuksessa (TT) kasvainpesäkkeiden erottaminen suolen mutkista voi olla hankalaa. Somatostatiinireseptorin (SR) gammakuvaus on jonkun verran herkempi kuvantamismenetelmä karsinoidikasvainten toteamiseen kuin TT. Katekolamiinien synteesissä tarvittava dopamiini soveltuu kuvantamiseen, kun se on leimattu fluorin lyhytikäisellä isotoopilla (18F-fluorolevodopa, 18F-DOPA). Positroniemissiotomografiakuvauksessa (PET) todettiin enemmän kasvaimia joka kolmannella potilaalla verrattuna TT-kuvauksella tai SR-gammakuvauksella todettuihin. Yhdellä potilaalla oli keskimäärin neljä kasvainta enemmän kuin perinteisillä kuvausmenetelmillä voitiin osoittaa. 18F-DOPA-PET-kuvauksen sensitiivisyys oli 53 karsinoidipotilaan aineistossa 95 %, kun SR-gammakuvauksen ja TT-kuvauksen yhdistelmällä saatu herkkyys oli 79 %.

Sirkku Jyrkkiö

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat