78118 osumaa

Obstetrinen kaikututkimus - vakiintunut menetelmä uusien mahdollisuuksien kynnyksellä

Kun kaikututkimusmenetelmä tuli lääketieteeseen noin 60 vuotta sitten, varsinaiset kliiniset kannuksensa se hankki raskauden ongelmien selvittelyssä ja levisi sitä kautta muille lääketieteen alueille. Suomessa osallistuttiin menetelmän kehittämiseen alusta alkaen, ensin silmätautien, mutta varsin nopeasti synnytysopin ja gynekologian tutkimuksissa (1). E-pillerien ohella obstetrista ja gynekologista kaikututkimusta voidaan pitää merkittävimpänä edistyksenä synnytysten ja naistentautien alan potilaiden hoidossa 50 vuoden aikana.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Pitkävaikutteisesta beeta2-sympatomimeetista apua astmaongelmiin

Pitkävaikutteisen beeta2-sympatomimeetin lisääminen inhalaatiosteroidiin hyödyttää astman ongelmien hoidossa enemmän kuin steroidiannoksen kaksinkertaistaminen. Tämä ilmenee meta-analyysista, jossa oli mukana 4 576 astmapotilasta yhteensä 12 kliinisestä tutkimuksesta. Steroidina oli lähinnä flutikasoni 200 µg/pv ja sympatomimeettina salmeteroli. Tutkimuksesta astmaongelmien takia poisjäännin suhteellinen riski pelkässä steroidiryhmässä oli 1,58 ja pahenemisvaiheiden takia 1,35 verrattuna pitkävaikutteista sympatomimeettia ja pienempää steroidiannosta saaneisiin. Niinikään esim. ventilaatiofunktioissa ja päiväaikaisen sympatomimeetin käytön osalta havaittiin merkitsevää eroa. Pääkirjoituksessa todetaan vastaavia löydöksiä saadun myös muualla ja eri kombinaatiolla. Tosin meta-analyysit selvittävät aina enemmän lääkkeen tehoa kuin teho-sivuvaikutusprofiilia, jonka arviointi jää kliinikolle.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Rytmi- ja sykekontrollin ennustevaikutus eteisvärinässä

Eteisvärinän rytmi- ja sykekontrollia vertailevien tutkimuksien meta-analyysin mukaan pelkkä eteisvärinän kammiovasteen hidastaminen vähentää kuoleman ja tromboembolisen aivohalvauksen vaaraa (OR 0,84, p = 0,02) noin 15 % sinusrytmin säilyttämiseen pyrkivään strategiaan nähden. Vakavien vuotojen ja muun embolisaation suhteen strategiat olivat tasavertaisia 1-3,5 vuoden seurantojen aikana. Rytmikontrollin ongelmat liittynevät oireettomiin eteisvärinäjaksoihin ja liian harvoin käytettyyn antikoagulanttihoitoon, sekä käytössä olevien rytmihäiriölääkkeiden aiheuttamiin ongelmiin. Tulokset on syytä pitää mielessä silloin, kun harkitaan vähäoireisen tai sattumalta havaitun oireettoman eteisvärinän kardioversiota.

Juhani Airaksinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat