77890 osumaa

Onko pikkukeskosen ongelmat ratkaistu?

Vastasyntyneiden kuolleisuus on romahtanut viime vuosisadan aikana lähes kymmenestä prosentista kahden promillen tuntumaan. Yhä pienemmät lapset kuuluvat hoidon piiriin. Esimerkiksi keuhkojen avautumattomuus syntymähetkellä ja hengitysvaikeusoireyhtymä (RDS) johtivat aiemmin kuolemaan, mutta vastasyntyneen virvoittelu, happihoito ja 1970-luvun alussa käyttöön otettu ylipainehengitys paransivat ennustetta (1). Hoidot ja selviytyminen ovat tästä kehittyneet oleellisesti, kuten tässä lehdessä julkaistava tutkimus osoittaa (4481-5).

Mikko Hallman

Voiko sairaanhoitaja hoitaa infektioita?

Lääkäripula on viime vuosina koetellut suurta osaa maasta niin, että sairaanhoitajien vastuun lisääminen on ollut välttämätöntä. Kansallisen terveyshankkeen osana toteutetut työnjakopilotit ovat vauhdittaneet kehitystä. Hoitajien itsenäisen vastuun lisääntyminen pitkäaikaissairauksien hoidossa on saanut lääkäreiltä kannatusta. Kriittisemmin on suhtauduttu siihen, että hoitajat tutkivat ja hoitavat äkillisiä infektioita ja muita päivystysluonteisesti apua hakevien potilaiden ongelmia.

Ilkka Kunnamo

Osaako sairaanhoitaja hoitaa infektioita?

Maailman rikkaimpiin kuuluvassa maassa, joka käyttää vauraudestaan terveydenhoitoon suhteessa melko vähän, on viime vuosina rahan, lääkärien tai molempien puutteen takia muokattu terveyskeskusten järjestelyjä. Tästä on seurannut ristiriitaisia ratkaisuja. Tavoitellaan omalääkärijärjestelyä, mutta palkataan keikkalääkäreitä - jotka huonoimmillaan käyvät paikan päällä tunnuksella "tulin, näin, voitin". Terveyskeskuslääkärit ovat kokeneet päivystykset liian raskaiksi, niinpä päivystyksiä on niputettu suurempiin yksiköihin, usein sairaaloiden yhteyteen pitemmän matkan päähän. Myös lääkäreille kuuluneiden töiden siirtämisellä hoitajille on haettu ensisijaisesti rahallisia säästöjä, ei toiminnassa havaittujen epäkohtien poistamista.

Jukka Lumio

Vastasyntyneen hengitysvaikeusoireyhtymän ilmaantuvuus ja tautikohtainen kuolleisuus Väestöpohjainen analyysi Oulun yliopistollisen sairaalan vastuualueelta 1970-luvulta 2000-luvulle

Surfaktantin puutteesta johtuva hengitysvaikeusoireyhtymä (RDS) on edelleen tavallisimpia sairauksia ennenaikaisina syntyneillä lapsilla, vaikka sen ehkäisy- ja hoitomahdollisuudet ovat parantuneet.

Maila Koivisto, Timo Saarela, Tuula Kaukola, Marja-Leena Pokela Marita Valkama, Mikko Hallman

Lyhyesti: Mykobakteeri Crohnin takana

Crohnin taudin (CD) etiologia on epäselvä. Ajatellaan, että kyse on suolen tasapainon häiriöstä, jonka seurauksena immunologinen vaste harhautuu toimimaan omaa suoliflooraa vastaan. Arvata saattaa, että infektioetiologiakin on jatkuvasti tyrkyllä. Eläimillä Mycobacterium avium sp. paratuberculosis (MAP) aiheuttaa samantyyppisen taudinkuvan, joten sitä on ihmisilläkin epäilty CD:n aiheuttajaksi. Ja onhan tätä mykobakteeria löydettykin näiltä potilailta. Rehellisyyden nimissä on kuitenkin todettava, että tulokset vaihtelevat. MAP on tavalla tai toisella todettu 0-100 %:ssa Crohn-potilailta, 0-100 %:ssa haavaisessa paksusuolitulehduksessa (UC) ja 0-87 %:ssa terveiltä.

Heikki Arvilommi

Eturauhassyöpä löytyy vasta-aineiden spektrillä

Vaikka elimistö ei aina pystykään torjumaan syöpää immunologisin keinoin, ei se merkitse sitä, etteikö esimerkiksi vasta-aineita syntyisi syöpäsolun osia vastaan. Eturauhassyövässäkin, josta tässä jutussa on kyse, on todettu vasta-aineita yksittäisiä syöpäsolun rakenteita vastaan. On jopa tutkittu, josko niistä olisi syövän hakutestien pohjaksi, tosin vaatimattomalla menestyksellä. Prostata-antigeeni PSA:n seerumpitoisuuteen perustuva seulontatesti on nimittäin melko epäspesifinen ja siksi ongelmallinen. Tässä työssä ei etsitty yhtä tai kahta syöpäspesifistä vasta-ainetta, vaan kokonaista vasta-ainekirjoa nokkelalla menetelmällä

Heikki Arvilommi

Vasodilataattorit eivät vaikutakaan aorttaläpän vuodon taudinkulkuun?

Krooninen aorttaläpän vuoto venyttää vähitellen vasenta kammiota ja voi johtaa lopulta sen pumppauskyvyn laskuun. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että vasodilaattoreilla voidaan vähentää läppävuodon aiheuttamaa kammiokuormitusta. 1990-luvulla todettiin, että pitkäaikaisella nifedipiinilääkityksellä voidaan viivästyttää oireettoman vaikean läppävuodon leikkaustarvetta merkittävästi digoksiiniin nähden. Näillä perusteilla vasodilataattorihoidon katsottiin olevan näyttöön perustuvaa hoitoa vaikeassa oireettomassa aorttaläpän vuodossa (ACC/AHA/ESC Guidelines).

Juhani Airaksinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030