Huonoja uutisia halutaan kertoa hyvin
Huonojen uutisten kertominen on yksi potilas-lääkärisuhteen kipupisteistä. Tätä herkkää aihetta onkin viime vuosina tutkittu paljon potilaan näkökulmasta. On opittu perusasioita siitä, miten kertomistilanteessa voidaan välttää pahimpia virheitä (1). Sen, mitä potilas kuulee tai jättää kuulematta, ratkaisee paljolti lääkärin kyky asettaa sanansa - eikä pelkästään sanansa, vaan myös äänensä, silmänsä ja kätensä.