Robert Koch - bakteriologian uranuurtaja

Saksalainen Robert Koch (1843-1910) on eräs lääketieteen suurista miehistä, jonka elämäntyö liittyi olennaisesti bakteriologian kehittämiseen. Tässä on mahdollista tuoda esiin vain joitakin pääpiirteitä hänen merkittävästä elämäntyöstään.

Arno Forsius

Uusi Eriksgata

Tammi-helmikuussa toteutuu STM:n ja sen tutkimuslaitosten, lääninhallitusten, Kuntaliiton ja Terveyden edistämisen keskuksen järjestämä terveyden edistämisen maakuntakierros. Peruspalveluministerin kalenterista on raivattu tilaa näille seminaareille, joihin kutsutaan kuntien luottamus- ja virkajohtoa sekä järjestöjen, kuntayhtymien ja koulutusorganisaatioiden päällystöä. Rahvaan pariin siirrytään läänivetoisesti vuoden mittaan.

Risto Ihalainen

Kouvolan seudun terveydenhuolto muutoksen pyörteissä

Vuoden vaihteessa Kouvolan seudun terveyskeskuskuntayhtymä sai uuden jäsenen, Anjalankosken. Liitos tapahtui liikkeenluovutuksena. Kymenlaaksolaisilla riittää muutenkin haasteita, sillä Kuusankosken terveysasemat ulkoistetaan pian.

Tanja Hannus

Mitä liikkeenluovutuksessa tapahtuu?

Kunnan tai kuntayhtymän toiminnallisen osan liikkeenluovutuksesta on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 25. §:ssä. Työsuhteista henkilöstöä koskevat säännökset ovat työsopimuslaissa (55/2001). Liikkeenluovutussäännökset ovat pääsisällöltään samanlaisia näissä laeissa.

Sami Lukkarinen

Lääkäriliitto: Ajokykyä haittaavien sairauksien ilmoitusvelvollisuus säilytettävä potilaalla

Suomen Lääkäriliitto on antanut lausuntonsa liikenne- ja viestintäministeriölle ajokorttidirektiivin uudistamiseen liittyen. Sosiaali- ja terveysministeriölle antamassaan lausunnossa liitto ottaa kantaa ajokyvyn ilmoitusvelvollisuuden soveltamisohjeisiin.

Tanja Hannus

Ajankohtaista yliopistojen palkkausjärjestelmäuudistuksesta

Sopijaosapuolet saavuttivat 16.12.2005 neuvottelutuloksen uudesta palkkausjärjestelmästä. Neuvottelutuloksen mukaan yliopistoissa toteutetaan tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi 15.4.2006 mennessä. Vanhojen palkkausperusteiden mukaisia etuuksia on maksettava kesäkuun loppuun saakka. Palkkojen euroistamista siirrettiin 30.6.2006 saakka.

Sami Lukkarinen

Parhaat tiedotteet palkittiin Lääkäripäivillä

Lääketieteen toimittajien yhdistys on valinnut vuoden 2006 Lääkäripäivien parhaat lehdistötiedotteet. Tiedotepalkinnon jakavat tänä vuonna LL, lastenkardiologi Anita Hiippala, LT Katri Makkonen ja dosentti, akatemiantutkija Anu Wartiovaara.

Tanja Hannus

Biologiset ennustetekijät saattavat olla hyödyllisiä laadittaessa rintasyöpäennustetta

Rintasyöpäpotilaan ennustetta on perinteisesti pyritty arvioimaan kasvaimen levinneisyyden ja koon, paikallisten imusolmukkeiden etäpesäkkeiden sekä mahdollisten muualla elimistössä olevien etäpesäkkeiden perusteella. Immunohistokemiallisten laboratoriovärjäysten kehittymisen myötä kasvaimista voidaan nykyään tutkia erilaisia solujen kasvuun, erilaistumiseen ja jakautumiseen vaikuttavia tekijöitä. Vaikka suurin osa näistä kasvainsolujen biologiaan vaikuttavista tekijöistä soveltuu vain tutkimuskäyttöön, osaa näistä tekijöistä voidaan nykyisin käyttää myös ennustetekijöinä arvioitaessa potilaan vastetta hoitoon tai arvioitaessa hänen ennustettaan.

Päivi Jalava-Karvinen

Varhaisesta hoidosta on hyötyä lasten Henoch-Schönleinin purppurassa

Henoch-Schönleinin purppura (HSP) on lasten tavallisin verisuonitulehdus. Tämä monioireinen, pääasiassa lapsilla esiintyvä tauti kuvattiin kirjallisuudessa jo 1801, mutta nimensä se sai 1900-luvulle tultaessa, kun tohtorit Schönlein ja Henoch olivat julkaisseet tutkimuksiansa erikoisesta ihon purppuraa, vatsakipuja, nivelkipuja ja munuaisoireita aiheuttavasta oireyhtymästä. Tautia on pidetty viattomana ja ohimenevänä sairautena, johon ei välttämättä tarvita hoitoa. Osalle lapsista tauti kuitenkin aiheuttaa sietämättömän kovia vatsakipuja taudin alkuvaiheessa, ja vajaalle puolelle sairastuneista kehittyy nefriitti, joka 1-3 %:lla johtaa vaikeaan munuaisen vajaatoimintaan ja munuaisen siirtoon. Taudin hoitoa ei tunneta, mutta kortikosteroideja ja immunosuppressiivisia lääkkeitä käytetään, vaikka kontrolloituja tutkimuksia niiden tehosta ei ole olemassa.

Jaana Ronkainen

Sytokiinien merkitys epilepsiassa

Kokeellisissa epilepsiamalleissa on todettu lisääntynyttä sytokiinituotantoa aivoissa epileptisten kohtausten yhteydessä, mutta kliinisiä tutkimuksia epilepsiapotilailla ei juurikaan ole tehty. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli etsiä epileptisten kohtausten yhteyttä sytokiiniverkoston aktivaatioon yksittäisten kohtausten sekä kroonisen epilepsian yhteydessä. Tutkimuksessa määritettiin sytokiinipitoisuuksia selkäydinnesteestä ja plasmasta toonis-kloonisten kohtausten jälkeen eri ajankohtina. Lisäksi mitattiin tulehdukseen liittyviä parametrejä verestä samoilta potilailta ja etsittiin korrelaatiota sytokiinituotantoon. Vaikeahoitoista kroonista epilepsiaa sairastavilla potilailla sytokiinien alkuperää arvioitiin vertaamalla plasman sytokiinitasoja veren monosyyttien kykyyn tuottaa sytokiineja. Tutkimuksessa selvitettiin myös sytokiinien geneettisen monimuotoisuuden esiintyvyyttä vaikeahoitoista epilepsiaa sairastavilla potilailla.

Jukka Peltola