In memoriam Terhi Annikki Tanner 19.4.1956-26.12.2004
Terhi syntyi, kasvoi ja kävi koulunsa Porissa. Yhdessä lähdimme kohti Turkua opiskelemaan lääkäriksi suurin toivein ja odotuksin. Terhi, täyden kympin ylioppilaana, älykkäänä, hyvänä keskittyjänä ja hyvämuistisena ihmisenä istui kaikki luennot ja kutoi ahkerasti useita villapuseroita. Hän menestyi opinnoissaan hyvin ilman muistiinpanojen tekemistäkin. Ikimuistoisia yhteisiä kokemuksia kertyi niin opiskelijan arjesta kuin juhlistakin. Valmistumisen jälkeen Terhi työskenteli useammassakin eri terveydenhuollon työpisteessä aina Ruotsin Pajalaa myöten. Talvet hän teki pitkiä päiviä ja kesät vietti merellä tai mökillä. Vasta lasten syntymä sai Terhin kiinnittymään Raumalle, puolison kotikaupunkiin. Terhi valmistui yleislääketieteen erikoislääkäriksi ja toimi tasapuolisena ja oikeudenmukaisena työterveyslääkärinä viimeiset 13 vuottaan. Terhi arvosti elämässä perinteitä, kotia ja perhe-elämää, hyvää arkea. Hän pyrki elämään lähellä luontoa, ja perheen harrastuksena tai oikeastaan elämäntapana oli kalastus, sienestys ja marjastus. Harrastuksista ylivertaisin oli kuitenkin intohimo kirjallisuuteen. Terhi oli lukenut elämänsä aikana niin klassikot kuin uudemmatkin romaanit. Kun hän uppoutui kirjaan, muu ympäröivä elämä jäi sivuun. Silti hänellä riitti aikaa myös laajalle tuttavapiirille ja ystäväjoukolle. Terhin valoisa ja tyyni olemus ja erittäin osuva hirtehishuumori loivat hänen lähelleen tunnelman, jossa oli helppo elää ja viihtyä. Hänessä vaatimattomuus ja luontevuus yhdistyivät erittäin suureen ja sydämelliseen persoonaan. Terhin älykkyys ulottui myös käytännön toimiin. Hän pystyi näennäisen vaivattomasti ruokkimaan suurenkin vierasjoukon milloin pienessä mökkikeittiössä, milloin purjeveneen kajuutassa. Hyvyys ja empaattisuus muita ihmisiä kohtaan oli Terhissä sisäänrakennettu ominaisuus. Auttaminen sujui häneltä luontevasti ja vähäeleisesti. Myös työssään hän oli äärettömän pidetty lääkäri. Hän pystyi yhdistämään työterveyslääkärin kohtaamat keskenään ristiriitaiset intressit siten, että molemmat osapuolet olivat tyytyväisiä. Purjehtiminen oli koko perheen yhteinen asia. Lapset olivat mukana syntymästään asti, ja kesäiset purjehdusretket olivat joskus pitkiäkin. Lasten vartuttua perhe teki talvisin ulkomaanmatkoja. Milloin teemana oli laskettelu, milloin uiminen ja sukeltelu. Tällainen koko perheen lämminhenkinen joulunvietto Thaimaan Khao Lakissa oli meneillään, kun hyökyaalto hajotti perheen ja vei mennessään äidin ja molemmat lapset. Samalla onnettomuus jätti perheen isän, muut läheiset ja ystävät miettimään elämän tarkoitusta ja epäoikeudenmukaisuutta, kysymyksiä, joihin ei koskaan saada vastauksia. Terhi ja hänen molemmat lapsensa olivat iloisia, elämänmyönteisiä ihmisiä, joille kaikille ihmissuhteiden rakentaminen ja ylläpito oli myötäsyntyistä. Oli etuoikeus kuulua heidän ystäväpiiriinsä.
